Paristokierrätys
YHTEYSTIEDOT
puhelin: +358 10 249 1717
faksi: +358 10 249 1719
sähköposti: info(a)recser.fi


POSTIOSOITE
Recser Oy
Teknobulevardi 3-5 G
01530 Vantaa

Katso kaikki yhteystiedot
  • sv
  • en

Tilastotietoa kannettavien paristojen ja akkujen kierrätyksestä

Paristot ja akut tulivat tuottajavastuun piiriin vuonna 2008. Sen jälkeen kannettavien [1] paristojen ja akkujen erilliskeräysaste Suomessa on noussut tasaisesti noin 15 prosentista hieman noin 50 prosenttiin. Vuonna 2024 Suomessa erilliskerättiin lähes 2 miljoonaa kiloa kannettavia paristoja ja akkuja, ja niistä saatiin 890 tuhatta kiloa palautettua kierrätysmateriaalina uudelleen kiertoon.

Jokainen suomalainen palauttaa vuodessa 355 g, eli ison karkkipussillisen verran paristoja ja akkuja kierrätykseen

Kannettavien paristojen ja akkujen erilliskeräysmäärät ovat kasvaneet Suomessa tasaisesti viimeisten 15 vuoden aikana. Niillä on täytetty vuosittain lainsäädännössä asetettu erilliskeräysastevaatimus (45 %). Asukasta kohden viime vuonna kerättiin 355 grammaa kannettavia paristoja ja akkuja eli yli ison karkkipussin verran. AA-paristoiksi muutettuna asukaskohtainen palautusmäärä oli 15 paristoa.

 

Keräysmäärien ja keräysasteen kehitys vuosina 2009 – 2024

Keräysmäärien ja -asteen kehitys vuonna 2024, tilastitietoa

Kuva 1: Suomalaiset palauttivat kannettavia paristoja ja akkuja kierrätykseen virallisen, tuottajien ylläpitämän keräysjärjestelmän kautta vuonna 2024 lähes 2 miljoonaa kiloa. Keräysmäärien ennätysvuosi oli 2021, jolloin keräysmäärä ylitti 2 miljoonaa kiloa.

 

Viime vuosina noin 50 prosenttiin noussut keräysaste lasketaan kolmen edeltävän vuoden aikana markkinoille saatettujen paristojen ja akkujen määrän perusteella. Pitkän käyttöikänsä vuoksi erityisesti akut saattavat olla yhä käytössä, eikä keräysaste siten kerro, että kaikki loput paristot ja akut olisivat päätyneet sekajätteeseen.

EU-tasolla tehdyn arvion [3] mukaan noin neljännes erilliskeräämättä jääneistä paristoista ja akuista voi päätyä sekajätteeseen. Loput ovat selvityksen mukaan vielä käytössä, hamstrattu kotien kätköihin, päätyneet epävirallisiin keräyspisteisiin tai uudelleenkäyttöön laitteiden mukana Suomen rajojen ulkopuolelle. Erityisesti litiumioniakut ovat tuoteryhmä, jonka osuus markkinoilla kasvaa, ja joilla on usein huomattavasti pidempi käyttöikä (n. 3–10 vuotta) kuin paristoilla. Tulevassa EU:n akkuasetuksessa keräysasteita halutaan kiristää ja myös niiden laskentatavan muuttamista harkitaan. Lue aiheesta lisää artikkelistamme.

Litiumioniakkujen määrä markkinoilla kasvaa, mutta alkaliparistoja kierrätetään edelleen ylivoimaisesti eniten

Rekisteröityneet tuottajat raportoivat vuonna 2024 saattaneensa Suomen markkinoille kannettavia paristoja ja akkuja n. 3,48 miljoonaa kiloa. Määrä on laskenut viimeisien vuosien aikana, sillä markkinoille saatetuiksi raportoitiin vuonna 2022 n. 3,7 miljoonaa kiloa ja vuonna 2021 hieman yli 4 miljoonaa kiloa. Rekisteröityneiden tuottajien määrät eivät sisällä niiden yritysten markkinoille saattamia määriä, jotka eivät ole hoitaneet tuottajavastuutaan, eikä tuottajavastuun ulkopuolelle jätettyjä paristoja ja akkuja.

 

Kuva 2: Markkinoille saatettujen kannettavien paristojen ja akkujen jakauma Suomessa vuonna 2024.

Ladattavien litiumioniakkujen osuus on noussut viimeisen vuosikymmenen aikana tasaisesti. Vuonna 2022 markkinoille saatettujen alkaliparistojen määrä oli 66 % ja litiumioniakkujen määrä 25 %, kun taas vuonna 2023 litiumioniakkujen määrä oli jo 27 % ja alkaliparistojen määrä tippui 64 prosenttiin. Vuonna 2024 alkaliparistojen määrä nousi prosentilla, mutta litiumioniakkujen osuus pysyi samana kuin edellisvuonna. Lyijypohjaisten akkujen osuus kannettavista paristoista ja akuista on puolittunut vuodesta 2023, jolloin niiden osuus oli neljä prosenttia ja vuonna 2024 enää kaksi prosenttia. Muiden, kuten nikkelimetallihydridiakkujen, litiumprimääriparistojen ja hopeaoksidiparistojen osuus yhteensä 6 prosenttia (kasvua vuoteen 2023 verrattuna on tullut yhden prosentin verran) (Kuva 2).

Kuva 3: Erilliskerättyjen paristojen ja akkujen jakauma Suomessa vuonna 2024.

Myös kerätyistä kannettavista paristoista ja akuista alkaliparistot muodostavat ylivoimaisen enemmistön. Vuonna 2024 noin 85 prosenttia kerätyistä oli alkaliparistoja ja vastaavia (vuonna 2023 vastaava luku oli 80 %), 1 prosentti lyijyakkuja (vuonna 2023 vastaava luku oli 7 prosenttia) ja 7 prosenttia litiumioniakkuja (vuonna 2023 vastaava luku oli 6 prosenttia). Nikkelimetallihydridiakkujen, nikkelikadmiumakkujen ja hopeaoksidiparistojen osuus oli yhteensä noin 7 prosenttia. Kannettavien paristojen ja akkujen keräyspisteitä on rekisteröitynä uudessa järjestelmässämme reilu 6600 kappaletta.

Uuden akkuasetuksen myötä kevyiden sähköisten liikkumisvälineiden akuille (LMT) asetetaan ensimmäistä kertaa omat keräystavoitteet: 51 % vuoteen 2028 mennessä ja 61 % vuoteen 2031 mennessä.

Kerätyistä paristoista ja akuista saatiin kiertoon 890 tuhatta kiloa uusiomateriaalia

Erilliskerätyistä paristoista ja akuista saadaan talteen kasvava määrä kierrätysmateriaaleja hyödynnettäväksi uusissa tuotteissa. Lainsäädäntö nykyisellään edellyttää, että kaikista kerätyistä paristoista ja akuista saadaan kierrätettyä materiaalina vähintään puolet. Erilliskeräysasteita ollaan nostamassa merkittävästi tulevien vuosien aikana ja jatkossa akkujen sisältämille materiaaleille on omat kierrätystavoitteet: litium 50 % vuoteen 2027 mennessä ja 80 % vuoteen 2031 mennessä; koboltti, kupari, lyijy ja nikkeli 90 % vuoteen 2027 mennessä ja 95 % vuoteen 2031 mennessä. Lue aiheesta lisää artikkelistamme.

Kuva 4: Erilliskerätyistä kannettavista paristoista ja akuista saatiin talteen yhteensä 890 tonnia kierrätysmateriaalia vuonna 2024.

Lue verkkosivuiltamme lisää kierrätysprosesseista ja kierrätysmateriaalien käyttökohteista sekä ympäristöhyödyistä.

Kansalliset ja Euroopan laajuiset tuottajavastuun tilastot

Tällä sivulla esitetyt kannettavien paristojen ja akkujen tilastotiedot perustuvat Recser Oy:n kokoamiin tietoihin sille vastuunsa siirtäneiden tuottajien markkinoille saattamista sekä niiden puolesta Suomessa kerätyistä ja kierrätetyistä paristoista ja akuista.  Nämä tiedot toimitetaan tuottajavastuuta valvovalle viranomaiselle, Pirkanmaan ELY-keskukselle, joka kokoaa valtakunnalliset tilastot ja toimittaa ne Euroopan komissiolle. Kansalliset tuottajavastuun tilastot kaiken tyyppisistä paristoista ja akuista löytyvät täältä: Akut ja paristot – Tuottajavastuu – ELY-keskus

Euroopan komission tilastot Euroopassa markkinoille saatetuista sekä kerätyistä paristoista ja akuista löytyvät osoitteista:
Sales and collection of portable batteries and accumulators ja Waste statistics – recycling of batteries and accumulators

[1] Kannettava paristo tai akku on paristo, akku tai paristoyksikkö, joka on suljettu, jota voidaan kantaa käsin ja joka ei ole teollisuusparisto tai -akku, eikä ajoneuvoparisto tai -akku. (Valtioneuvoston asetus paristoista ja akuista 520/2014 2 § 1 mom. 4 ak.). Esimerkkejä kannettavista paristoista ovat AA- ja AAA-paristot sekä matkapuhelimissa, kannettavissa tietokoneissa, leluissa, johdottomissa työkaluissa ja sähköhammasharjoissa ja partakoneissa käytettävät akut ja paristot.

[2] Sähköisten liikkumisvälineiden akuilla tarkoitetaan mm. sähköpyörien, sähkömopojen ja sähköskoottereiden ajovoimaa tarjoavia akkuja, jotka voimassa olevassa sääntelyssä luokitellaan teollisuusakuiksi (Valtioneuvoston asetus paristoista ja akuista 520/2014 2 § 1 mom. 7 ak.). Vastaavissa laitteissa käynnistyksessä käytettävät akut puolestaan luokitellaan ajoneuvoakuiksi (Valtioneuvoston asetus paristoista ja akuista520/2014 2 § 1 mom. 6 ak.). Valtakunnallisissa tilastoissa nämä akut esitetään osana teollisuusakkujen ja ajoneuvoakkujen kokonaislukuja.

[3] SWD(2020) 335 final. COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT: IMPACT ASSESSMENT REPORT. Accompanying the document Proposal for a Regulation of the European Parliament and of the Council concerning batteries and waste batteries, repealing Directive 2006/66/EC and amending Regulation (EU) 2019/1020 (Komission vaikutusten arviointiraportti).