Paristokierrätys
YHTEYSTIEDOT
puhelin: +358 10 249 1717
faksi: +358 10 249 1719
sähköposti: info(a)recser.fi


POSTIOSOITE
Recser Oy
Teknobulevardi 3-5 G
01530 Vantaa

Katso kaikki yhteystiedot
  • sv
  • en

Mitä palautetuille paristoille ja akuille tapahtuu?

Kaikki kauppoihin ja muihin keräyspisteisiin palautetut paristot ja akut lähetetään niiden käsittelyyn erikoistuneelle laitokselle Akkuser Oy:lle Nivalaan. Jopa 90 prosenttia paristojen ja akkujen materiaaleista kierrätetään uusioraaka-aineiksi.

Paristojen ja akkujen käsittelyprosessi Akkuser Oy:llä

  1. Tavaran vastaanotto: Kierrätettävät paristot ja akut saapuvat laitokseen, missä ne puretaan rekasta.
  2. Punnitseminen ja kirjaaminen: Kaikki vastaanotetut materiaalit punnitaan ja painot kirjataan ylös. Osa materiaalista saapuu jo valmiiksi punnittuna.
  3. Välivarastointi: Materiaalit siirretään välivarastoon odottamaan jatkokäsittelyä.
  4. Ylimääräisen materiaalin poistaminen: Lajittelulinjastoilla erotellaan paristojen ja akkujen seasta muu kierrätettävä materiaali, kuten muovi ja elektroniikka sekä muut roskat, jotka kierrätetään asianmukaisesti. Elektroniikkajäte lähetetään SER-kierrätykseen materiaalien talteen ottamiseksi ja muun muassa muovit jaotellaan kirkkaisiin, värillisiin ja koviin muoveihin.
  5. Paristojen ja akkujen lajittelu: Paristot ja akut lajitellaan käsityönä niiden kemiallisten koostumusten mukaan. Paristot ja akut kulkevat linjastolla ja työntekijät poimivat materiaalin seasta kaikki muut paristot ja akut paitsi alkaliparistot ja nappiparistot. Tämän jälkeen nappiparistot erotellaan alkaliparistoista seulomalla ja jäljelle jääneet alkaliparistot punnitaan automaattisesti. Alkaliparistojen osuus vastaanotetusta materiaalista on noin 84 %. Seulotut nappiparistot kuljetetaan vaarallisten jätteiden korkealämpökäsittelyyn. Prosessi on suunniteltu vaarallisille jätteille, joiden prosessoinnista syntyvät savukaasut käsitellään huolellisesti.

    Lajittelijat erottelevat alkaliparistojen seasta muut paristot ja akut

    Tunnistatko kumpi on litium- ja kumpi alkaliparisto?

  6. Mekaaniset käsittelyprosessit:
    Yksivaiheinen käsittely: Sisältää yksivaiheisen murskauksen ja magneettierottelun, jota käytetään alkaliparistoille ja nikkelimetallihydridiakuille.
    Monivaiheinen käsittely: Sisältää monivaiheisen murskauksen, seulonnan ja magneettierottelun, jota käytetään litiumioniakuille.

    Litiumakut matkalla murskaimeen

  7. Lopputuotteet: Kierrätysprosessin tuloksena saadut materiaalit toimitetaan edelleen kierrätykseen ja hyötykäyttöön.

Mitä konkreettisia tuotteita uusioraaka-aineesta valmistetaan?

Alkaliparistot, kierrätysaste 52 %:

Alkaliparistojen teräskuorista talteen otettu rauta toimitetaan terästehtaille, joissa se sulatetaan ja toimitetaan halutussa muodossaan terästä raaka-aineena käyttäville tahoille.
Terästä hyödynnetään mm. autoissa, teollisuudessa ja talojen rakenteissa. (Yhdestä kilosta terästä saadaan valmistettua esimerkiksi n. 70 haarukkaa (paino 14 g).)

Sinkki soveltuu mm. rakennus-, auto- ja lääketeollisuuden käyttöön.

Alkaliparistoista raudan talteenottamisen jälkeen jäljelle jäävästä sinkki-mangaanipitoisesta mustasta massasta voidaan vaihtoehtoisesti jalostaa suomalaisen kiertotalousinnovaation avulla luomuviljelyyn soveltuvaa lannoitetta (linkki: www.tracegrow.com). Tällöin kierrätysaste on korkeampi, jopa 78 %.
Lisää Tracegrown kiertotalouslannoitteen syntyprosessista ja markkinoista #Kierrossa-blogissa.

TraceGrow’n Mikko Joensuu esittelee alkaliparistojen mustasta massasta käsiteltyä lannoitetta Kärsämäen laitoksella. Mangaani värjää sen iloisen pinkiksi.

Litiumakut (Li-ion, Li-Pol), kierrätysaste 69 %:

Litiumakuista saadaan 20–30 % kobolttia ja 15–20 % kuparia sisältäviä jakeita, jotka toimitetaan teollisuuden uusioraaka-aineiksi.

Kierrätettyä kobolttia voidaan käyttää uusien akkujen raaka-aineena. Kobolttipitoinen musta massa toimitetaan Kokkolaan Jervois Finland Oy:lle, jossa sijaitsee yksi maailman suurimmista koboltin jalostamoista. Koboltin kierrätys säästää paitsi energiaa myös neitseellistä kobolttia, jonka louhintaan on liitetty ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia. Nyt käytöstä poistuvien litiumioniakkujen sisältämän koboltin saaminen kiertoon on kriittistä myös vihreään siirtymään tarvittavien akkuraaka-aineiden riittävyyden kannalta. Koboltti on listattu EU-tasolla yhdeksi kriittisistä raaka-aineista, joilla on suuri taloudellinen merkitys ja joiden saatavuuteen liittyy riskejä.

Kierrätettyä kuparia voidaan hyödyntää laajasti esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa, rakentamisessa ja aurinkopaneeleissa. Kierrätetyn kuparin käyttö säästää energiaa ja luonnonvaroja ja vähentää tehokkaasti hiilidioksidipäästöjä. Arvioiden mukaan jopa puolet Euroopassa käytetystä kuparista on jo tänä päivänä kierrätettyä.

Teräskuorista talteen otettu rauta toimitetaan terästehtaille, joissa se sulatetaan ja toimitetaan halutussa muodossaan terästä raaka-aineena käyttäville tahoille. Terästä hyödynnetään mm. autoissa, teollisuudessa ja talojen rakenteissa. Kierrätetyn teräksen käyttö säästää energiaa ja luonnonvaroja ja vähentää tehokkaasti hiilidioksidipäästöjä. Recserin teettämän selvityksen mukaan kierrätetyn raudan ilmastovaikutus on 85 prosenttia pienempi kuin neitseellisesti louhitun.

 

Nikkelikadmiumakut (NiCd), kierrätysaste 66 %:

Ferronikkeli, jota akkujen sisältämissä materiaaleissa on 50 %, kierrätetään uudelleen käytettäväksi teräksen valmistuksessa. Tämä prosessi säästää energiaa ja vähentää neitseellisen materiaalin tarvetta.

Nikkeliä
käytetään esimerkiksi ruostumattoman teräksen valmistuksessa. Kierrätetyn nikkelin käyttö säästää energiaa (arvioiden mukaan jopa 75 prosenttia neitseellisen materiaalin louhintaan verrattuna) ja luonnonvaroja sekä vähentää tehokkaasti hiilidioksidipäästöjä.

Kadmium
on ympäristölle ja terveydelle haitallinen raskasmetalli, ja siksi sen käyttöä akuissa on nykyään rajoitettu lainsäädännöllä. Sitä löytyy kuitenkin vanhoista sähkökäsityökalujen akuista ja kierrätysprosessissa kadmium kerätään turvallisesti talteen.

 

Nikkelimetallihydridiakut (NiMh), kierrätysaste 52 %:

Näistä akuista saadaan talteen nikkeliä ja kobolttia, joita käytetään muun muassa ruostumattoman teräksen ja älypuhelinten akkujen valmistuksessa. Myös akuissa oleva rauta saadaan talteen.

Nikkeliä
käytetään esimerkiksi ruostumattoman teräksen valmistuksessa. Kierrätetyn nikkelin käyttö säästää energiaa (arvioiden mukaan jopa 75 prosenttia neitseellisen materiaalin louhintaan verrattuna) ja luonnonvaroja sekä vähentää tehokkaasti hiilidioksidipäästöjä.

Nikkelimetallihydridiakuista valmistettu nikkeli- ja kobolttipitoinen murske toimitetaan nikkeli- ja kobolttijalostajalle.

 

Lyijyakut (Pb), kierrätysaste 71 %:

Lyijyakut sisältävät 65–90 % lyijyä. Kierrätettyä lyijyä käytetään mm. uusien lyijyakkujen valmistuksessa. Akkujen kierrätys säästää luonnonvaroja, sillä kierrätetyllä lyijyllä voidaan korvata neitseellisiä raaka-aineita ja siten vähentää kaivostoiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Kierrätetyn lyijyn hyödyntäminen vähentää myös lyijyn tuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. Lyijyä voidaan kierrättää lähes rajattomasti, sillä kierrätysprosessissa sen laadun heikkeneminen on pyritty kaikin tavoin ehkäisemään. Lyijy onkin yksi eniten kierrätetyistä metalleista. Lyijyakkujen vastuullinen keräys ja kierrätys on hyvin tärkeää, sillä lyijy on raskasmetalli ja sen päätyminen luontoon tulee estää.

 

Kierrätys on ehdottomasti ilmastoteko

Recser Oy:n teettämän tuoreen selvityksen mukaan kierrätetyistä akuista ja paristoista saatavat metallit vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä jopa 98 % verrattuna neitseellisesti louhittuihin metalleihin. Kierrättäminen on todellinen ilmastoteko, ja se voi merkittävästi auttaa torjumaan ilmastonmuutosta. Tutustu täältä Hiilikädenjälki -selvitykseemme.

Lisälukemista

Tilastotietoa paristojen ja akkujen kierrätyksestä löydät täältä.

Tutustu lisäksi Suomen Uusioraaka-aineliitto ry:n julkaisemaan ’Kiertohelmiä – kierrätyksellä uusiomateriaaleja’ -oppimateriaaliin. Oppimateriaalissa esitellään 15 erilaista uusioraaka-ainetta ja kerrotaan niiden kierrätyksestä, ympäristövaikutuksista ja hyödyntämisestä. Pääset lataamaan oppimateriaalin PDF-muodossa Suomen Uusioraaka-aineliitto ry:n verkkosivuilta.