Paristokierrätys
YHTEYSTIEDOT
puhelin: +358 10 249 1717
faksi: +358 10 249 1719
sähköposti: info(a)recser.fi


POSTIOSOITE
Recser Oy
Teknobulevardi 3-5 G
01530 Vantaa

Katso kaikki yhteystiedot
  • sv
  • en

Mitä palautetuille paristoille ja akuille tapahtuu?

Kierrätykseen vietyjen paristojen ja akkujen ensimmäinen pysäkki on Nivalassa. 50–90 prosenttia paristojen ja akkujen materiaaleista kierrätetään uusioraaka-aineiksi.

Kauppoihin ja muihin keräyspisteisiin palautetut paristot ja akut lähetetään paristojen ja akkujen käsittelyyn erikoistuneelle laitokselle Akkuser Oy:lle, jossa erilaiset paristot ja akut ensin lajitellaan. Se on tärkeää, sillä jokainen paristo- ja akkulaji vaatii omanlaisensa käsittelyn, jotta niiden sisältämät materiaalit saadaan mahdollisimman hyvin kierrätettyä uusiksi raaka-aineiksi. Yhteensä yli 50 % paristojen ja akkujen sisältämistä raaka-aineista voidaan uudelleenkäyttää teollisuudessa.

Alkaliparistojen mustasta massasta kehitellään lannoitetta

Akkuserin linjastolla valtaosa on alkaliparistoja – kaikista Suomessa kierrätetyistä akuista ja paristoista ne muodostavat noin 80 %. Linjastotyöntekijät noukkivat ensin alkaliparistojen seasta muut lajikkeet. Tunnistaminen vaatii harjaantunutta tuntumaa ja silmää, sillä joskus eri lajit voivat muistuttaa erehdyttävästi toisiaan.

Paristojen ja akkujen erottelua linjastolla.

Kun muut jakeet on eroteltu alkaleista, linjasto kuljettaa alkalit kohti murskauskäsittelyä. Alkaliparistot murskataan, ja murskasta erotetaan ensin magneettinen rauta (alle 25 %). Jäljelle jäävä niin kutsuttu musta massa toimitetaan sinkkisulatolle tai kemialliseen käsittelyprosessiin.

Mustaa massaa.

Mitä konkreettisia tuotteita uusioraaka-aineesta valmistetaan?

Alkaliparistoista kierrätysprosessissa talteen saatu magneettinen rauta jalostetaan Suomessa muun muassa rakennustarvikkeiden, autojen ja työkalujen uusioraaka-aineeksi ja sinkki voidaan kierrättää muun muassa rakennus-, auto- ja lääketeollisuuden käyttöön.

Tulevaisuudessa on mahdollista, että Suomessa kerätyistä alkaliparistoista voidaan valmistaa lannoitetta suomalaisen yrityksen Tracegrow Oy:n kehittämällä teknologialla. Tracegrow Oy:n luomuviljelyyn sopivissa lannoitetuotteissa mustasta massasta pystytään hyödyntämään sinkin lisäksi mangaani.

Lisää Tracegrown kiertotalouslannoitteen syntyprosessista ja markkinoista #Kierrossa-blogissa.

TraceGrow’n Mikko Joensuu esittelee alkaliparistojen mustasta massasta käsiteltyä lannoitetta Kärsämäen laitoksella. Mangaani värjää sen iloisen pinkiksi.

Litiumparistot matkustavat Riihimäelle

Alkaliparistojen joukosta noukitaan visusti talteen litiumparistot. Niiden virtanavat on ehdottoman tärkeää teipata, sillä ne voivat aiheuttaa oikosulkuun joutuessaan tulipaloja. Siksi ne säilytetään Akkuserilla ulkona erillisessä katoksessa.

Sieltä ne toimitetaan Fortumin korkealämpökäsittelyyn Riihimäelle. Prosessi on suunniteltu vaarallisille jätteille, joiden prosessoinnista syntyvät savukaasut käsitellään huolellisesti. Käsittely on ympäristölle vähemmän haitallinen kuin niiden poltto normaalin sekajätteen yhteydessä.

Tunnistatko kumpi on litium- ja kumpi alkaliparisto?

Nappiparistot erotellaan isoihin ja pieniin

Nappiparistot eritellään mekaanisesti muiden seasta ja jaetaan isoihin ja pieniin. Pienet ovat usein niin kutsuttuja hopeaoksidiparistoja, jotka sisältävät 2–4 % hopeaa. Ne toimitetaan käsittelylaitokselta jalometallijalostajalle hopean talteenottoa varten. Isommat litiumnappiparistot kuljetetaan muiden litiumparistojen kanssa vaarallisten jätteiden korkealämpökäsittelyyn, sillä niistä ei muilla menetelmillä saada turvallisesti otettuja materiaaleja talteen.

Litiumakuissa paljon tarpeellisia raaka-aineita

Litiumakut, joita käytetään esimerkiksi kännyköissä, kannettavissa tietokoneissa ja sähkökäsityökaluissa, käsitellään Suomessa Akkuser Oy:n kierrätyslaitoksella kaksivaiheisessa murskausprosessissa, joka mahdollistaa palo- ja räjähdysherkkien Littien turvallisen käsittelyn.

Käsittelystä saatavat jakeet sisältävät muun muassa 25–30 prosenttia kobolttia sekä 15–20 prosenttia kuparia, jotka kierrätetään uudelleen teollisuuden raaka-aineiksi. Koboltti on tärkeä raaka-aine akuissa, ja kuparia tarvitaan muun muassa elektroniikkateollisuudessa.

Litiumakut matkalla murskausprosessiin ja kohti uutta elämää elektroniikkateollisuudessa.

Pienemmät litiumakut sisältävät merkittäviä määriä kobolttia, joka toimitetaan Kokkolaan maailman suurimmalle koboltin jalostamolle. Siellä kierrätyskoboltti jalostetaan käytettäväksi kierrätysraaka-aineena teollisuudessa. Koboltin kierrätys säästää paitsi energiaa myös neitseellistä kobolttia, jota louhitaan pääasiassa Kongon alueella usein alkeellisissa oloissa.

Vähän kobolttia sisältäville tai kobolttivapaille, esimerkiksi työkaluissa ja sähköisissä liikkumisvälineissä käytetyille litiumakuille, kehitetään parhaillaan omaa prosessia Suomessa. Ne sisältävät akkutyypistä riippuen muun muassa kuparia, nikkeliä, mangaania, alumiinia ja rautaa. Toistaiseksi näiden akkujen osuus kaikista kierrätykseen päätyvistä akuista ja paristoista on suhteellisen pieni, mutta sen odotetaan kasvavan merkittävästi lähitulevaisuudessa.

Kobolttia ja nikkeliä

Nikkelimetallihydridiakut, joita ovat esimerkiksi alkaliparistoa muistuttavat ladattavat pikkuakut ja monet sähkökäsityökalujen akut, murskataan lajittelun jälkeen käsittelylaitoksella. Murskeesta voidaan erottaa eri aineita magneettisesti sekä muilla mekaanisilla menetelmillä.

Nikkelimetallihydridiakuissa tärkeimmät talteen otettavat metallit ovat nikkeli ja koboltti, joita akuissa on yhteensä noin 35 prosenttia. Nikkeliä käytetään esimerkiksi ruostumattoman teräksen valmistuksessa ja harvinaista kobolttia etenkin älypuhelinten ja sähköautojen akuissa.

Lyijyakkujen lyijy saadaan talteen

Laatikkomaiset suljetut lyijyhyytelöakut sisältävät 65–90 prosenttia lyijyä, joka on ympäristöön päästessään erittäin haitallista mutta joka on helppo kierrättää. Lyijyakut toimitetaan kotimaisten keräilijöiden, esimerkiksi Akkukierrätys Pb Oy:n kautta käsiteltäväksi lyijyakkujen kierrätyslaitoksiin, joissa lyijy otetaan talteen ja käytetään pääasiassa uusien lyijyakkujen valmistuksessa. Prosessiin kuuluu myös akkujen sisältämien happojen neutralointi.

Lyijy otetaan talteen ja käytetään pääasiassa uusien lyijyakkujen valmistuksessa.

Ferronikkeli ja kadmium

Esimerkiksi vanhoissa, johdottomissa työkaluissa käytetyt nikkelikadmiumakut toimitetaan Nivalasta eteenpäin soveltuville kierrätyslaitoksille, missä niiden sisältämät materiaalit erotellaan monivaiheisessa prosessissa.

Nikkelikadmiumakkujen sisältämä ferronikkeli (60 %) kierrätetään uudelleen käytettäväksi teräksen valmistuksessa ja kadmium (15 %) esimerkiksi uusien akkujen valmistuksessa. Kierrätetyn nikkelin käyttäminen säästää jopa 75 prosenttia energiaa neitseellisen materiaalin louhintaan verrattuna.

Lisälukemista

Tilastotietoa vuoden 2020 paristojen ja akkujen kierrätyksestä löydät täältä.

Tutustu lisäksi Suomen Uusioraaka-aineliitto ry:n julkaisemaan ’Kiertohelmiä – kierrätyksellä uusiomateriaaleja’ -oppimateriaaliin. Oppimateriaalissa esitellään 15 erilaista uusioraaka-ainetta ja kerrotaan niiden kierrätyksestä, ympäristövaikutuksista ja hyödyntämisestä. Pääset lataamaan oppimateriaalin PDF-muodossa Suomen Uusioraaka-aineliitto ry:n verkkosivuilta.