Mikä on Paristokierrätys? / Rekisteröityneet tuottajat / Ajankohtaista / Tilastotietoa / UKK / Linkkejä ja lisälukemista / Kuvapankki / Arvot ja visio / Tietosuoja / Omistajat ja hallitus / Oppimateriaalit / Yhteistyökumppanit / Yhteystiedot

Tilastotietoa kannettavien paristojen ja akkujen kierrätyksestä

Paristot ja akut tulivat tuottajavastuun piiriin vuonna 2008. Sen jälkeen kannettavien ^[1] paristojen ja akkujen erilliskeräysaste Suomessa on noussut tasaisesti noin 15 prosentista hieman yli 50 prosenttiin.
Vuonna 2022 Suomessa erilliskerättiin noin 1,8 miljoonaa kiloa kannettavia paristoja ja akkuja, ja niistä saatiin noin puolet eli 900 000 kiloa palautettua kierrätysmateriaalina uudelleen kiertoon. Sähköpyörien ja vastaavien kevyiden sähköisten liikkumisvälineiden ^[2] akkujen määrä Suomen markkinoilla on moninkertaistunut muutamassa vuodessa, mutta pitkähkön käyttöiän ansiosta käytöstä niitä poistuu vielä vähän.

Jokainen suomalainen palauttaa ison karkkipussillisen verran paristoja ja akkuja kierrätykseen

Kannettavien paristojen ja akkujen erilliskeräysmäärät ovat kasvaneet Suomessa tasaisesti viimeisten 15 vuoden aikana. Niillä on täytetty vuosittain lainsäädännössä asetettu erilliskeräysastevaatimus (45 %). Asukasta kohden viime vuonna kerättiin 320 grammaa kannettavia paristoja ja akkuja eli yli ison karkkipussin verran. AA-paristoiksi muutettuna asukaskohtainen palautusmäärä oli 16 paristoa.

Viime vuosina noin 50 prosenttiin kohonnut keräysaste lasketaan kolmen edellisen vuoden aikana markkinoille saatettujen paristojen ja akkujen määrien perusteella. Erityisesti akkujen pitkän käyttöiän vuoksi keräysaste ei kerro sitä, että kaikki loput paristot ja akut olisivat päätyneet sekajätteeseen.

EU-tasolla tehdyn arvion ^[3] mukaan noin neljännes erilliskeräämättä jääneistä paristoista ja akuista voi päätyä sekajätteeseen. Loput ovat selvityksen mukaan vielä käytössä, hamstrattu kotien kätköihin, päätyneet epävirallisiin keräyspisteisiin tai uudelleenkäyttöön laitteiden mukana Suomen rajojen ulkopuolelle. Erityisesti litiumioniakut ovat tuoteryhmä, jonka osuus markkinoilla kasvaa, ja joilla on usein huomattavasti pidempi käyttöikä (n. 3–10 vuotta) kuin paristoilla. Tulevassa EU:n akkuasetuksessa keräysasteita halutaan kiristää ja myös niiden laskentatavan muuttamista harkitaan. Lue aiheesta lisää artikkelistamme.

Kuva 1: Suomalaiset palauttivat kannettavia paristoja ja akkuja kierrätykseen virallisen, tuottajien ylläpitämän keräysjärjestelmän kautta vuonna 2022 n. 1,8 miljoonaa kiloa. Keräysmäärät laskivat hieman ennätysvuodesta 2021, jolloin keräysmäärä ylitti 2 miljoonaa kiloa.

Litiumioniakkujen määrä markkinoilla kasvaa, mutta alkaliparistoja kierrätetään edelleen ylivoimaisesti eniten

Kannettavien paristojen ja akkujen määrä on kasvanut tasaisesti markkinoilla. Rekisteröityneet tuottajat raportoivat vuonna 2022 saattaneensa Suomen markkinoille kannettavia paristoja ja akkuja n. 3,7 miljoonaa kiloa. Määrä laski hieman edellisvuodesta, jolloin markkinoille saatetuiksi raportoitiin ensimmäistä kertaa Suomessa yli 4 miljoonaa kiloa. Rekisteröityneiden tuottajien määrät eivät sisällä niiden yritysten markkinoille saattamia määriä, jotka eivät ole hoitaneet tuottajavastuutaan, eikä tuottajavastuun ulkopuolelle jätettyjä paristoja ja akkuja.

Kuva 2: Markkinoille saatettujen kannettavien paristojen ja akkujen jakauma Suomessa vuonna 2022.

Markkinoille saatettavista määristä noin kaksi kolmasosaa on ei-ladattavia tuotteita, kuten alkalipohjaisia tai vastaavia paristoja. Ladattavien litiumioniakkujen osuus on kuitenkin noussut viimeisen vuosikymmenen aikana tasaisesti, ja nyt niitä on jo neljännes kaikista markkinoille saatetuista paristoista ja akuista. Lyijypohjaisten akkujen osuus kannettavista paristoista ja akuista oli viime vuonna neljä prosenttia ja muiden, kuten nikkelimetallihydridiakkujen, litiumprimääriparistojen ja hopeaoksidiparistojen osuus yhteensä 5 prosenttia (Kuva 2).

Kuva 3: Erilliskerättyjen paristojen ja akkujen jakauma Suomessa vuonna 2022.

Myös kerätyistä kannettavista paristoista ja akuista alkaliparistot muodostavat ylivoimaisen enemmistön. Vuonna 2022 noin 80 prosenttia kerätyistä oli alkaliparistoja ja vastaavia, 7 prosenttia lyijyakkuja ja 6 prosenttia litiumioniakkuja. Nikkelimetallihydridiakkujen, nikkelikadmiumakkujen ja hopeaoksidiparistojen osuus oli yhteensä noin 7 prosenttia. Kannettavien paristojen ja akkujen keräyspisteitä on Suomessa yhteensä noin 13 000.

Sähköisten liikkumisvälineiden akkujen määrät kasvussa

Sähköisiin liikkumisvälineisiin tarkoitettujen akkujen määrä markkinoilla on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Mm. sähköpyöriin ja sähköpotkulautoihin tarkoitettuja akkuja raportoitiin vuonna 2022 saatetuksi markkinoille noin 270 tonnia, kun luku edellisvuonna oli noin 225 tonnia ja vuonna 2020 noin 80 tonnia. Mopojen ja sähköskoottereiden käynnistykseen tarkoitettuja litiumpohjaisia ajoneuvoakkuja raportoitiin markkinoille saatetuksi vuonna 2022 noin 30 tonnia.

Sähköisiin liikkumisvälineisiin tarkoitettuja akkuja vastaanotetaan monien niitä myyvien kauppojen lisäksi kaikilla alueellisilla keräyspisteillä Suomessa (keräyspistehaku: kierrätys.info). Kierrätettäväksi näitä akkuja päätyy kuitenkin vielä vähäisiä määriä. Vuonna 2022 kevyiden sähköisten liikkumavälineiden ja litiumpohjaisten ajoneuvoakkujen yhteiskeräysmäärä oli noin 13 tonnia. Keräysmäärien kasvua viivästyttää sähköisissä liikkumisvälineissä käytettyjen litiumioniakkujen pitkähkö käyttöikä, joka on keskimäärin 6 vuotta. ^[3]

Kerätyistä paristoista ja akuista saatiin kiertoon lähes miljoona kiloa uusiomateriaalia

Erilliskerätyistä paristoista ja akuista saadaan talteen kasvava määrä kierrätysmateriaaleja hyödynnettäväksi uusissa tuotteissa. Lainsäädäntö edellyttää, että kaikista kerätyistä paristoista ja akuista saadaan kierrätettyä materiaalina vähintään puolet. Erilliskeräysasteita ollaan nostamassa merkittävästi, lue aiheesta lisää artikkelistamme.

Kuva 4: Erilliskerätyistä kannettavista paristoista ja akuista saatiin talteen yhteensä noin 900 tonnia kierrätysmateriaalia vuonna 2022. Lue verkkosivuiltamme lisää kierrätysprosesseista ja kierrätysmateriaalien käyttökohteista sekä ympäristöhyödyistä.

Kansalliset ja Euroopan laajuiset tuottajavastuun tilastot

Tällä sivulla esitetyt kannettavien paristojen ja akkujen tilastotiedot perustuvat Recser Oy:n kokoamiin tietoihin sille vastuunsa siirtäneiden tuottajien markkinoille saattamista sekä niiden puolesta Suomessa kerätyistä ja kierrätetyistä paristoista ja akuista.  Nämä tiedot toimitetaan tuottajavastuuta valvovalle viranomaiselle, Pirkanmaan ELY-keskukselle, joka kokoaa valtakunnalliset tilastot ja toimittaa ne Euroopan komissiolle. Kansalliset tuottajavastuun tilastot kaiken tyyppisistä paristoista ja akuista löytyvät täältä: Kierrätystavoitteet ja -tulokset – ELY-keskus

Euroopan komission tilastot Euroopassa markkinoille saatetuista sekä kerätyistä paristoista ja akuista löytyvät osoitteista:
Sales and collection of portable batteries and accumulators ja Waste statistics – recycling of batteries and accumulators

^[1] Kannettava paristo tai akku on paristo, akku tai paristoyksikkö, joka on suljettu, jota voidaan kantaa käsin ja joka ei ole teollisuusparisto tai -akku, eikä ajoneuvoparisto tai -akku. (Valtioneuvoston asetus paristoista ja akuista 520/2014 2 § 1 mom. 4 ak.). Esimerkkejä kannettavista paristoista ovat AA- ja AAA-paristot sekä matkapuhelimissa, kannettavissa tietokoneissa, leluissa, johdottomissa työkaluissa ja sähköhammasharjoissa ja partakoneissa käytettävät akut ja paristot.

^[2] Sähköisten liikkumisvälineiden akuilla tarkoitetaan mm. sähköpyörien, sähkömopojen ja sähköskoottereiden ajovoimaa tarjoavia akkuja, jotka voimassa olevassa sääntelyssä luokitellaan teollisuusakuiksi (Valtioneuvoston asetus paristoista ja akuista 520/2014 2 § 1 mom. 7 ak.). Vastaavissa laitteissa käynnistyksessä käytettävät akut puolestaan luokitellaan ajoneuvoakuiksi (Valtioneuvoston asetus paristoista ja akuista520/2014 2 § 1 mom. 6 ak.). Valtakunnallisissa tilastoissa nämä akut esitetään osana teollisuusakkujen ja ajoneuvoakkujen kokonaislukuja.

^[3] SWD(2020) 335 final. COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT: IMPACT ASSESSMENT REPORT. Accompanying the document Proposal for a Regulation of the European Parliament and of the Council concerning batteries and waste batteries, repealing Directive 2006/66/EC and amending Regulation (EU) 2019/1020 (Komission vaikutusten arviointiraportti).