Mikä on Paristokierrätys? / Rekisteröityneet tuottajat / Ajankohtaista / Tilastotietoa / FAQ / Linkkejä ja lisälukemista / Kuvapankki / Arvot ja visio / Tietosuoja / Hallitus / Yhteystiedot
Mikä on Paristokierrätys? / Rekisteröityneet tuottajat / Ajankohtaista / Tilastotietoa / FAQ / Linkkejä ja lisälukemista / Kuvapankki / Arvot ja visio / Tietosuoja / Hallitus / Yhteystiedot
Vuonna 2019 Paristokierrätyksen kautta erilliskerättiin kannettavia paristoja ja akkuja yli 1 600 000 kiloa eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kasvua edellisvuoden keräysmääriin oli 9 prosenttia. Asukasta kohden viime vuonna kerättiin 295 grammaa kannettavia paristoja ja akkuja eli ison karkkipussin verran. Myös kannettavien paristojen ja akkujen markkinoille saatetut määrät kasvoivat viime vuonna samaa tahtia eli 9 prosenttia.
Keräysmäärillä ylitettiin lainsäädännössä asetettu 45 prosentin keräysastevaatimus. Keräysaste lasketaan kolmen edellisen vuoden aikana markkinoille saatettujen paristojen ja akkujen perusteella. Keräysaste ei siis kerro, että loput 55 prosenttia paristoista ja akuista olisi päätynyt sekajätteeseen, vaan että suurin osa niistä on vielä todennäköisesti käytössä tai viety maasta esimerkiksi uudelleen käytettäväksi.
Vuonna 2019 markkinoille saatetuista paristoista ja akuista jo 29 prosenttia oli ladattavia akkuja, joiden käyttöikä vaihtelee 4–10 vuoden välillä. Akkukäyttöisiä laitteita toimitetaan vuosittain lisäksi merkittäviä määriä Suomen rajojen ulkopuolelle uudelleenkäyttöön eli ne eivät koskaan päädy Suomessa kierrätykseen tai tilastoihin 1).
1) Pirkanmaan ELY 4.2.2020: Varautuminen akkumarkkinoiden muutoksiin ja sen vaikutuksiin jätehuollossa -hanke 2019-2020
Kuluttajat ovat tottuneet kierrättämään käytetyt paristot ja akut kauppojen yli 10 000 keräyspisteellä: kaupoissa vastaanotetaan jo 57 prosenttia kaikista erilliskerätyistä paristoista ja akuista.
Paristoja ja akkuja myyvien kauppojen lisäksi Paristokierrätyksen keräysjärjestelmään kuuluu satoja kuntien ja yksityisten jätehuolto-operaattoreiden ylläpitämiä keräyspaikkoja (vastaanottopistehaku kierrätys.info). Lisäksi Paristokierrätys noutaa paristoja ja akkuja suoraan tuhansista yksityisen ja julkisen sektorin toimipaikoista, joiden omasta toiminnasta syntyy paristo- ja akkujätettä.
Yli 90 prosenttia kaikista kerätyistä paristoista ja akuista oli kertakäyttöisiä alkali- tai vastaavia paristoja. Viime vuosina yleistyneitä litiumakkuja palautuu viralliseen keräysjärjestelmään vielä vähän. Osittain tätä selittää niiden pitkä elinkaari ja se, että osa niistä päätyy uudelleenkäyttöön sähkö- ja elektroniikkalaitteiden mukana Suomen ulkopuolelle.
Suhteellisesti eniten kierrätykseen palautuu sähkökäsityökaluissa käytettyjä nikkelikadmiumakkuja, jotka ovat nykyisin kiellettyjä markkinoilla. Niitä kerättiin vuonna 2019 lähes kolminkertainen määrä markkinoille saatettuihin verrattuna.
Kerätyistä lyijyhyytelöakuista kierrätettiin materiaalina 90 prosenttia ja muista paristoista ja akuista, kuten alkaliparistoista, nikkelimetallihydridiakuista ja litiumakuista vähintään lainsäädännön edellyttämä 50 prosenttia. Kerätyt nikkelikadmiumakut varastoitiin odottamaan myöhempää toimitusta käsittelylaitoksiin.
Lue tarkemmin miten erilaisia paristoja ja akkuja pystytään hyödyntämään täältä: www.paristokierratys.fi/nain-kierratat/kierratysprosessi
Tuottajavastuuta valvova viranomainen Pirkanmaan ELY-keskus kokoaa vuosittain valtakunnalliset tuottajavastuun kokonaistilastot ja toimittaa ne Euroopan komissiolle.
Kansalliset tuottajavastuun tilastot muun muassa paristojen ja akkujen keräysmääristävuodesta 2010 lähtien löytyvät täältä: www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Jatetilastot/Tuottajavastuun_tilastot
Euroopan komission tilasto markkinoille saatetuista ja kerätyistä paristoista ja akuista löytyy osoitteesta: ec.europa.eu/eurostat/web/products-datasets/-/env_waspb