Paristokierrätys
YHTEYSTIEDOT
puhelin: +358 10 249 1717
faksi: +358 10 249 1719
sähköposti: info(a)recser.fi


POSTIOSOITE
Recser Oy
Teknobulevardi 3-5 G
01530 Vantaa

Katso kaikki yhteystiedot
  • sv
  • en

Tilastotietoa paristojen ja akkujen kierrätyksestä (2020)

Recser Oy kokoaa vuosittain tiedot sekä kerätyistä että markkinoille saatetuista paristoista ja akuista tuottajavastuun valvovalle viranomaiselle, Pirkanmaan ELY-keskukselle. 

Paristokierrätyksen keräämät paristo- ja akkumäärät kasvoivat % vuonna 2020 

Vuonna 2020 Paristokierrätyksen kautta erilliskerättiin kannettavia paristoja ja akkuja yli 1 700 000 kiloa eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kasvua edellisvuoden keräysmääriin oli 5 prosenttia. Asukasta kohden viime vuonna kerättiin 315 grammaa kannettavia paristoja ja akkuja eli hieman yli ison karkkipussin verran. AA-paristoiksi muutettuna asukaskohtainen palautusmäärä oli 14 paristoa. 

Kuluttajat ovat tottuneet kierrättämään käytetyt paristot ja akut kauppojen yli 10 000 keräyspisteellä: kaupoissa vastaanotetaan yli puolet kaikista erilliskerätyistä paristoista ja akuista. Kauppojen lisäksi Paristokierrätys noutaa paristoja ja akkuja suoraan tuhansista yksityisen ja julkisen sektorin toimipaikoista, joiden omasta toiminnasta syntyy paristo- ja akkujätettä. 

Keräysmäärillä ylitettiin lainsäädännössä asetettu 45 prosentin keräysastevaatimus. Keräysaste lasketaan kolmen edellisen vuoden aikana markkinoille saatettujen paristojen ja akkujen perusteella. Keräysaste ei siis kerro, että loput 55 prosenttia paristoista ja akuista olisi päätynyt sekajätteeseen, vaan suurin osa niistä on vielä todennäköisesti käytössä tai viety maasta esimerkiksi laitteiden sisällä uudelleen käytettäväksi.  

Vuonna 2020 markkinoille saatetuista paristoista ja akuista jo 30 prosenttia oli ladattavia akkuja, joiden käyttöikä vaihtelee 3–10 vuoden välillä. Akkukäyttöisiä laitteita toimitetaan vuosittain lisäksi merkittäviä määriä Suomen rajojen ulkopuolelle uudelleenkäyttöön eli ne eivät koskaan päädy Suomessa kierrätykseen tai tilastoihin 1). Isoja, esimerkiksi sähköpyörissä ja -mopoissa käytettyjä litiumakkuja palautui vuonna 2020 viralliseen keräysjärjestelmään vielä hyvin vähän, alle 5 tonnia. Niitä odotetaan kuitenkin poistuvan käytöstä tulevina vuosina kasvavia määriä, ja siksi ne saivat keväällä 2020 omat viralliset aluekeräyspisteet

Ahkerimmat kierrättäjät jälleen Savonlinnassa ja Forssassa

Alueelliset tilastot osoittavat paristoja ja akkuja palautuneen edellisvuosien tapaan eniten Savonlinnan seudulta ja Forssasta. Molemmissa asukaskohtainen keräysmäärä oli 530 g. Ahkerasti paristoja ja pienakkuja kierrätettiin myös muun muassa Kajaanin, Ylivieskan ja Hämeenlinnan seuduilla.

Aluekohtaiset tilastot ovat asukkaiden kierrätysaktiivisuuden suhteen vain suuntaa antavia, sillä luvuissa on mukana kaikki kyseisten kaupunkien postinumeroalueilta noudetut paristo- ja akkumäärät. Useilla edellä mainituista paikkakunnista sijaitsee sähkö- ja elektroniikkalaitteita purkavia käsittelylaitoksia, jotka toimittavat Paristokierrätykselle suuria eriä laitteista irrotettuja paristoja ja akkuja.

Paristojen aluekeräysmäärät 2020, g/asukas ja AA-paristoa/asukas

* Seutualueen postinumeroiden kaksi ensimmäistä numeroa

Eniten kerättiin ja kierrätettiin kertakäyttöparistoja

Paristokierrätykselle palautuvat käytetyt paristot ja akut jatkavat matkaansa keräyspisteiltä Nivalaan Akkuser Oy:n käsittelylaitokselle, jossa ne ensin lajitellaan eri jakeisiin. Lähes 90 prosenttia vuonna 2020 Akkuser Oy:lle toimitetuista paristoista ja akuista oli kertakäyttöisiä alkaliparistoja tai vastaavia.

Alkaliparistot murskataan Akkuser Oy:n laitoksella, jonka jälkeen murskasta erotetaan magneettinen rauta (alle 25 %). Magneettinen rauta jalostetaan Suomessa muun muassa rakennustarvikkeiden, autojen ja työkalujen uusioraaka-aineeksi. Raudan jälkeen jäljelle jäävä niin kutsuttu musta massa toimitetaan tällä hetkellä sinkkisulatolle, jossa massan sisältämä sinkki (noin 25 %) voidaan kierrättää muun muassa rakennus-, auto- ja lääketeollisuuden käyttöön. Kierrätetyn sinkin määrä oli noin 260 000 kiloa, ja rautaa saatiin kiertoon yhteensä 315 000 kiloa vuoden 2020 aikana.

Pieni määrä mustaa massaa toimitettiin vuonna 2020 myös suomalaiselle lannoitevalmisteita kehittävälle yritykselle, Tracegrow Oy:lle. Tulevaisuudessa on mahdollista, että kaikista Suomessa kerätyistä alkaliparistoista voidaan valmistaa lannoitetta, sillä Tracegrow Oy:n prosessissa mustasta massasta pystytään hyödyntämään sinkin lisäksi mangaani.

Litiumakkuja palautuu viralliseen järjestelmään vielä vähän

Viime vuosina laitteissa yleistyneitä litiumakkuja palautui viralliseen keräysjärjestelmään vielä vähän. Osittain tätä selittää niiden pitkä elinkaari. Osittain se, että osa niistä päätyy uudelleenkäyttöön sähkö- ja elektroniikkalaitteiden mukana Suomen ulkopuolelle eikä näin ollen koskaan päädy kierrätykseen Suomessa.

Litiumakut matkalla murskausprosessiin ja kohti uutta elämää elektroniikkateollisuudessa. Kuvapankin kuvat löydät täältä.

Kobolttipitoiset pääasiassa kännyköissä ja kannettavissa tietokoneissa käytetyt litiumioni- tai litiumpolymeeriakut käsiteltiin Suomessa Akkuser Oy:n käsittelylaitoksella kaksivaiheisessa murskausprosessissa. Prosessissa erilleen saatavat jakeet sisältävät muun muassa 25–30 prosenttia kobolttia sekä 15–20 prosenttia kuparia, jotka toimitettiin suomalaisille jatkokäsittelijöille jalostettavaksi uudelleen teollisuuden raaka-aineiksi. Vuoden 2020 aikana kierrätetyistä akuista saatiin uudelleen kiertoon noin 9 000 kiloa kobolttia ja 5 000 kiloa kuparia.

Suhteellisesti eniten markkinoille saatettuihin määriin verrattuna kierrätykseen palautui aiemmin sähkökäsityökaluissa yleisesti käytettyjä nikkelikadmiumakkuja. Nykyään niiden markkinoille saattamista on rajoitettu ja useimmat sähkökäsityökalut toimivat joko nikkelimetallihydridiakuilla tai litiumioniakuilla. Kerätyt nikkelikadmiumakut varastoitiin odottamaan myöhempää toimitusta käsittelylaitoksiin.

Vähäkobolttisille litiumakuille kehitetään omaa kierrätysprosessia

Palautuneet nikkelimetallihydridiakut murskattiin Akkuser Oy:n laitoksella ja murskeet toimitettiin suomalaisille jatkokäsittelijöille jalostettavaksi uudelleen teollisuuden raaka-aineiksi. Nikkelimetallihydridiakuissa tärkeimmät talteen otettavat metallit ovat nikkeli ja koboltti, joita akuissa on yhteensä noin 35 prosenttia. Vuoden 2020 aikana kierrätetyistä akuista saatiin uudelleen kiertoon noin 19 000 kiloa nikkeliä.

Vähän kobolttia sisältäville tai kobolttivapaille esimerkiksi työkaluissa ja sähköisissä liikkumisvälineissä käytetyille litiumakuille kehitetään parhaillaan omaa prosessia Suomessa. Ne sisältävät akkutyypistä riippuen muun muassa kuparia, nikkeliä, mangaania, alumiinia ja rautaa.

Saavutetut kierrätysasteet olivat lyijyakkujen osalta noin 90 prosenttia ja muiden paristojen ja akkujen osalta yhteensä vähintään lainsäädännön edellyttämä 50 prosenttia.

Lue täältä tarkemmin, miten erilaisia paristoja ja akkuja pystytään hyödyntämään: www.paristokierratys.fi/nain-kierratat/kierratysprosessi

Kansalliset ja Euroopan laajuiset tuottajavastuun tilastot

Tuottajavastuuta valvova viranomainen Pirkanmaan ELY-keskus kokoaa vuosittain valtakunnalliset tuottajavastuun kokonaistilastot ja toimittaa ne Euroopan komissiolle.

Kansalliset tuottajavastuun tilastot muun muassa paristojen ja akkujen keräysmääristävuodesta 2010 lähtien löytyvät täältä: www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Jatetilastot/Tuottajavastuun_tilastot

Euroopan komission tilasto markkinoille saatetuista sekä kerätyistä paristoista ja akuista löytyvät osoitteista:
ec.europa.eu/eurostat/web/products-datasets/-/env_waspb

https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Waste_statistics_-_recycling_of_batteries_and_accumulators&stable=0