Mikä on Paristokierrätys? / Rekisteröityneet tuottajat / Ajankohtaista / Tapahtumat / Tilastotietoa / UKK / Linkkejä ja lisälukemista / Kuvapankki / Arvot ja visio / Tietosuoja / Omistajat ja hallitus / Oppimateriaalit / Yhteistyökumppanit / Yhteystiedot
Paristojen ja pienakkujen keräysmäärät ovat kasvaneet Suomessa tasaisesti viimeisten 15 vuoden aikana. Lainsäädännössä kannettaville paristoille ja akuille asetettu 45 prosentin erilliskeräysastevaatimus on täyttynyt vuosittain. Vuonna 2025 asukasta kohden kerättiin 417 grammaa kannettavia paristoja ja akkuja, eli noin 18 AA-paristoa.
Kuva 1: Kannettavien paristojen ja akkujen keräysmäärät ja keräysaste Suomessa vuosina 2009–2025. Vuonna 2025 kerätty määrä nousi ennätyksellisesti yli 2 miljoonaan kiloon.
Kannettavien paristojen ja akkujen keräysaste lasketaan suhteessa kolmen edeltävän vuoden aikana markkinoille saatettujen paristojen ja akkujen määrään. Laskentatavan vuoksi keräysaste ei suoraan kerro, että kaikki keräämättä jääneet paristot ja akut olisivat päätyneet sekajätteeseen. Osa akuista on edelleen käytössä, osa varastoituna kotitalouksissa ja osa voi päätyä muihin virtoihin, kuten epävirallisiin keräyspisteisiin tai uudelleenkäyttöön laitteiden mukana.
Litiumioniakkujen merkitys kasvaa, mutta niiden käyttöikä on usein huomattavasti paristoja pidempi. Tämä vaikuttaa siihen, millä aikataululla markkinoille saatetut akut palautuvat keräykseen. Uuden EU:n akkuasetuksen myötä myös kevyiden sähköisten liikkumisvälineiden akuille (LMT) asetetaan ensimmäistä kertaa omat keräystavoitteet: 51 % vuoteen 2028 mennessä ja 61 % vuoteen 2031 mennessä. Lue lisää keräysasteiden laskennasta ja EU:n akkuasetuksen vaikutuksista: #Akkuasetus: Paristojen ja akkujen keräysastetta halutaan kiristää EU:ssa ja samalla muuttaa laskentatapaa realistisemmaksi – Paristokierrätys.
Vuonna 2025 rekisteröityneet tuottajat raportoivat saattaneensa Suomen markkinoille noin 3,7 miljoonaa kiloa kannettavia paristoja ja akkuja. Lisäksi markkinoille saatettiin noin 280 000 kiloa pieniä teollisuusakkuja sekä litiumajoneuvoakkuja. Kevyiden liikkumisvälineiden akut, kuten sähköpyörien ja sähköpotkulautojen akut, sisältyvät pieniin teollisuusakkuihin. Rekisteröityneitä tuottajia voi hakea Jätehuoltokompassin tuottajarekisterin jäsenhausta: Jätehuoltokompassi – Tuottajarekisterin jäsenten haku.
Markkinoille saatetuista paristoista ja pienakuista noin 75 prosenttia oli ei-ladattavia paristoja ja 23 prosenttia litiumioniakkuja. Lyijyakkujen ja nikkelimetallihydridiakkujen osuus oli yhteensä noin 2 prosenttia. Kannettavien lyijyakkujen markkinoille saattaminen kiellettiin EU:n akkuasetuksen myötä 18.8.2025 alkaen.
Kuva 2: Markkinoille saatettujen paristojen ja pienakkujen jakauma kemioittain Suomessa vuonna 2025.
Kerätyissä paristoissa ja pienakuissa alkaliparistot ja muut ei-ladattavat paristot muodostavat edelleen selvästi suurimman osuuden. Vuonna 2025 kerätyistä paristoista ja pienakuista noin 85 prosenttia oli alkaliparistoja ja vastaavia, 10 prosenttia litiumioniakkuja ja 5 prosenttia muita akkukemioita. Suomessa kuluttajia palvelee kattava, noin 8 000 keräyspisteen verkosto.
Kuva 3: Erilliskerättyjen paristojen ja pienakkujen jakauma kemioittain Suomessa vuonna 2025.
Erilliskerätyistä paristoista ja akuista saadaan talteen materiaaleja, joita voidaan hyödyntää uusien tuotteiden valmistuksessa. Nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että kerätyistä paristoista ja akuista kierrätetään materiaalina vähintään puolet. EU:n akkuasetus tuo lisäksi akkujen sisältämille materiaaleille omat, vaiheittain kiristyvät kierrätystavoitteensa.
Vuonna 2025 erilliskerätyistä paristoista ja pienakuista saatiin talteen yhteensä 952 tonnia kierrätysmateriaalia. Suurimmat talteen saadut materiaalivirrat olivat sinkki ja rauta, minkä lisäksi talteen saatiin muun muassa kobolttia, nikkeliä ja kuparia.
Kuva 4: Erilliskerätyistä kannettavista paristoista ja akuista talteen saadut kierrätysmateriaalit vuonna 2025.
Paristoista ja akuista talteen otettavia metalleja, kuten rautaa, sinkkiä, nikkeliä, kobolttia ja kuparia, hyödynnetään laajasti teollisuudessa ja uusien tuotteiden valmistuksessa. Esimerkiksi teräskuorista talteenotettu rauta päätyy takaisin terästeollisuuteen ja sitä käytetään muun muassa autoissa, rakennuksissa ja koneissa. Sinkkiä hyödynnetään puolestaan esimerkiksi rakennus- ja autoteollisuudessa, ja kierrätetyistä akkuraaka-aineista voidaan valmistaa myös uusia akkuja.
Kierrätyksellä on merkittäviä ympäristöhyötyjä. Kierrätettyjen metallien tuotanto kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa ja aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin neitseellisten raaka-aineiden louhinta. Esimerkiksi kierrätetyn raudan ilmastovaikutus voi olla jopa noin 85 prosenttia ja sinkin noin 50 prosenttia pienempi. Joissakin metalleissa, kuten nikkelissä, päästösäästö voi olla vielä tätäkin suurempi.
Lisäksi kierrätys vähentää luonnonvarojen kulutusta ja pienentää tarvetta kaivostoiminnalle, johon liittyy usein merkittäviä ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksia. Erityisesti akkujen sisältämien kriittisten raaka-aineiden, kuten koboltin, saaminen takaisin kiertoon on tärkeää myös vihreän siirtymän kannalta, jotta akkutuotantoon tarvittavien materiaalien riittävyys voidaan turvata.
Lue lisää kierrätysprosesseista, kierrätysmateriaalien käyttökohteista ja ympäristöhyödyistä: Kierrätysprosessi – Paristokierrätys.
Tällä sivulla esitetyt kannettavien paristojen ja akkujen tilastot perustuvat Recser Oy:n kokoamiin tietoihin rekisteröityneiden tuottajien markkinoille saattamista sekä niiden puolesta Suomessa kerätyistä ja kierrätetyistä paristoista ja akuista. Tiedot toimitetaan tuottajavastuuta valvovalle viranomaiselle, Lupa- ja valvontavirastolle, joka kokoaa valtakunnalliset tilastot ja toimittaa ne Euroopan komissiolle.
Kansalliset tuottajavastuun tilastot kaiken tyyppisistä paristoista ja akuista löytyvät täältä: Tuottajavastuun kierrätystilastot – Lupa- ja valvontavirasto.
Euroopan komission tilastot Euroopassa markkinoille saatetuista sekä kerätyistä paristoista ja akuista löytyvät osoitteista:
Sales and collection of portable batteries and accumulators ja Waste statistics – recycling of batteries and accumulators
