Uusi EU:n akkuasetus muuttaa paristojen ja akkujen markkinan - Suomalaisen tuottajan ääni kuuluu Brysselissä Eucobatin ansiosta
Eucobat on eurooppalaisten paristo- ja akkutuottajayhteisöjen yhteistyöelin ja etujärjestö Brysselissä. Pääsihteeri Eric Ruyters avasi Suomen vierailullaan yhdistyksen toimintaa Recserin tuottajien näkökulmasta. Miten suomalainen paristojen ja akkujen tuottaja hyötyy siitä, että Recser kuuluu Eucobatiin?
Paristojen ja pienakkujen kierrätystä Suomessa organisoi voittoa tavoittelematon tuottajayhteisö Recser Oy. Se edustaa yli 1000:ta eri kokoisia ja eri kemioita sisältäviä paristoja tai akkuja maahantuovaa yritystä, jotka valmistavat tai etämyyvät Suomeen. Eri EU-maissa paristojen ja akkujen keräysjärjestelmiä hoitavat vastaavat kansalliset yhteisöt.
EU:n uusi akkuasetus tuo merkittäviä muutoksia akku- ja paristoalalle. Toisin kuin aiempi direktiiviin perustunut lainsäädäntö, akkuasetus kattaa paristojen ja akkujen koko elinkaaren ja on siten tuonut uusia keräys- ja kierrätysvaatimuksia tuottajille.
Koska EU-asetus tulee sellaisenaan voimaan kaikissa jäsenvaltioissa, ovat tuottajayhteisöjen kohtaamat haasteet asetuksen toimeenpanossa samankaltaisia maasta riippumatta. Tämä on tiivistänyt alan toimijoiden yhteistyötä Euroopassa.
– Akkuasetus on tuonut suuren muutoksen Eucobatin toimintaan. Yhdistyksellämme on nyt oma toimisto jäsenistömme tukemiseksi, Eric Ruyters kertoo.
– Lisäksi henkilökuntamäärämme on tuplaantunut vähän aikaa sitten! Tämä tarkoittaa sitä, että minun lisäkseni toimistolla on yhteiskuntasuhteisiin ja jäseniin keskittyvä asiantuntija Zina Nazarenko (Relation and Development Director), hän jatkaa hyväntuulisesti.
Eucobat eli European Association of National Collection Schemes for all Waste Batteries on perustettu vuonna 2012. Siihen kuuluu 30 jäsenorganisaatiota 24:stä eri maasta. Jäsenet ovat eri EU-maiden kansallisista keräysjärjestelmistä huolehtivia tuottajayhteisöjä. Monet jäsenorganisaatioista on perustettu 20–25 vuotta sitten eli ne ovat olleet olemassa Eucobatia pidempään.
Eucobatin toiminta perustuu työryhmiin: yksi ryhmä keskittyy edunvalvontaan, toinen tilastotietoon ja kolmas teknisiin kysymyksiin. Lisäksi on kaksi toimintaryhmää, joista toinen käsittelee teollisuus- ja ajovoima-akkuja ja toinen viestintää.
Eurooppalaiset kollegat toistensa tukena
Recser ja muut eurooppalaiset organisaatiot tukevat paristojen ja akkujen tuottajia uusien velvoitteiden vaatimien muutosten kanssa.
- Kun uusi asetus tulee voimaan, eivät sen vaatimukset toteudu nappia painamalla, ei ole valokatkaisinta, jolla ne voisi vain panna täytäntöön, Ruyters havainnollistaa.
Kokemusten ja tietojen vaihtaminen onnistuu Eucobatin ansiosta. Esimerkiksi keskustelualusta Eucobat Community -platform helpottaa suoraa kysymistä toisten maiden jäsenjärjestöjen edustajilta.
Recserin toimitusjohtaja Liisa-Marie Stenbäck kuvaa Eucobatin jäsenorganisaatioiden työntekijöitä kollegoikseen, joiden kanssa voi ideoida, kehittää toimintaa ja jakaa parhaita käytäntöjä. Tämän merkitys hänen mukaansa korostuu siksi, että useimpien tuottajayhteisöjen tiimit ovat pieniä.
– Joskushan käy niin, että et ole vielä itse ehtinyt ajatellakaan koko asiaa, kun joku toinen on jo ratkaissut sen, Ruyters kuvaa Eucobatin jäsenorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Olemme voittoa tavoittelemattomia organisaatioita ja yhteistyö on tärkeä vahvuutemme. Tuottajayhteisöt eivät kilpaile toistensa kanssa. Recser on vastuussa keräyksestä Suomessa, eikä vaikka Espanjassa, hän jatkaa.
Tuottajien ääni kuuluu ja vaikuttaa
Eucobatin toinen tehtävä on toimia jäsentensä äänenä Brysselissä. EU-elimet ovat parhaillaan edistämässä akkuasetuksen toimeenpanoa.
– Brysselissä ei yhden ääni välttämättä kuuluisi, mutta kun olemme järjestäytyneet ryhmäksi, olemme saaneet olla mukana asetuksen muotoilussa alusta alkaen, Ruyters kertoo.
– Brysselissä vaikuttaminen vaatii myös ymmärrystä EU:n poliittisesta päätöksenteosta, hän jatkaa.
Edunvalvonnassa Eucobatin jäsenorganisaatioiden yhteistyö menee paljon omien kokemusten jakamista pidemmälle. Jäsenet järjestäytyvät työryhmissä yhteisten näkemysten taakse. Eucobatin tehtävä on viedä niitä eteenpäin.
– Näkemyksessä ei enää silloin ole kyse vain Recserin kannasta, vaan kaikkien Eucobatin jäsenten yhteisestä kannasta. Tällöin se vahvistuu.
– Yhteisillä näkemyksillä on merkitystä myös siksi, että monilla suomalaisilla tuottajayhteisön yrityksillä on toimintaa myös muissa EU-maissa. Tällöin on hyvä jakaa yhteinen näkemys asioista tämän maan tuottajayhteisöjen kanssa, sanoo Ruyters.
EU:n poliittisen päätöksentekojärjestelmän mukaisesti Eucobatin Euroopan komissiolle ja muille elimille eteenpäin viemät näkemykset tavoittavat myös Suomen ja muiden kansallisten hallitusten päättäjät.
– On siis käytössä useampia väyliä saada tuottajan ääni kuuluviin. Tämänkin takia kannattaa kuulua Recserin tuottajayhteisöön, Ruyters sanoo.
Eucobatin työ näkyy asetuksen muotoilussa
Eucobatin ja tuottajayhteisöjen uuteen akkuasetukseen liittyvä työ alkoi vuonna 2019 ensimmäisillä konsultoinneilla. Viime vuosien vaikuttamistyö näkyy nyt asetuksen muotoiluissa tuottajien eduksi. Merkittävimmät muutokset koskevat paristojen ja akkujen jaottelua sekä keräystavoitteiden laskentatapaa.
Asetus jakaa paristot ja akut nyt viiteen luokkaan: Kannettavat paristot ja akut, kevyiden liikkumisvälineiden akut, ajoneuvoakut, teollisuusakut sekä sähköajoneuvojen ajovoima-akut. Luokittelun merkitys on keskeinen, koska asetus velvoittaa tuottajat huolehtimaan oman luokkansa käytöstä poistettujen akkujen keräyksestä ja kierrätyksestä.
Kevyiden liikkumisvälineiden kategoria on lainsäädännössä aivan uusi. Alun perin sähköpyörien ja -potkulautojen oli tarkoitus olla vain alakategoria kannettavien paristojen ja pienakkujen luokassa. Kevyet liikkumisvälineet ovat kasvaneet määrällisesti hyvin merkittäväksi ryhmäksi, joten Eucobat alkoi viedä tuottajayhteisöjen yhteistä näkemystä erillisestä luokasta eteenpäin EU:n päättävissä elimissä. Vaikuttamistyön tuloksena tämä tavoite toteutui.
Keräystavoitteiden laskentamenetelmä akkuasetuksessa on toinen tärkeä kohta, jossa tuottajayhteisöjen ja Eucobatin työ näkyy. Laskentamenetelmä tulee perustumaan niin sanottuun kerättävissä olemisen periaatteeseen. Se sisältää ajatuksen siitä, että tuottajat haluavat kerätä enemmän, mutta voivat kerätä vain sen mitä on saatavilla.
Tämä on huomattava parannus nykyiseen malliin, jossa keräysvelvoite lasketaan kolmen vuoden keskiarvona siitä määrästä, jonka tuottaja on laskenut markkinoille.
– Alkalipariston käyttöikä voi olla viisi vuotta. Olipa hyvä, ettei tarvitse ruveta kehittämään paristoja, joiden käyttöikä olisi kolme vuotta! Tämähän olisi aivan koko Vihreän kehityksen periaatteiden vastaista, Ruyters naurahtaa.
Asetus on osa EU:n isoa hanketta, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Ohjelma edustaa uudenlaista sääntelyä, jossa huomioidaan tuotteen koko elinkaari ja pyritään pidentämään sitä materiaalien uudelleenkäytöllä. Ohjelman tavoitteena on kiertotalouteen siirtyminen.
Vapaamatkustajuuden haasteeseen tartutaan
”Vapaamatkustajuus” eli tuottajan velvollisuuksien huomioimatta jättäminen on puhuttanut paljon Suomessa, kertoo Stenbäck. Aihe on esillä myös muissa EU-maissa.
– Se on ollut ongelma ja se on ongelma jatkossakin. Asetus tulee kuitenkin tukemaan tähän haasteeseen vastaamista. Jokainen, joka asettaa pariston tai akun markkinoille ensimmäistä kertaa, on tuottaja ja tuottajaa koskevat tuottajan velvollisuudet, Ruyters sanoo.
Akkuasetuksen mukaan kansallisen valvovan viranomaisen tulee hyväksyä kaikki tuottajayhteisöt ja kaikkien tuottajien tulee kuulua näihin yhteisöihin. Tällä tavalla kaikki toimijat tulevat olemaan rekisterissä. Eucobat tulee seuraamaan tämän kohdan toimeenpanoa tarkasti ja välittämään siitä tietoa Euroopan komissiolle toimeenpanon seurantatapaamisissa.
Valvonta vaatii kuitenkin vastuunkantoa myös kansallisilta hallituksilta.
– Henkilöstön vähyys valvovissa viranomaisissa puhuttaa joka maassa. Suurimmassa osassa on rekrytoitu lisää henkilöstöä asetuksen tuomien tehtävien hoitamiseen, Ruyters havainnollistaa valvonnan käytännön toteuttamista.
Uudelleenkäyttö on mahdollisuus edelläkävijöille
– Uusi akkuasetus ei tuo vain haasteita, vaan myös mahdollisuuksia. Esimerkiksi uudelleenkäyttö on asetuksen tuoma mahdollisuus, painottaa Ruyters.
Kerättyjen jäteakkujen elinkaaren pidentäminen on nyt mahdollista.
– Aiemman direktiiviin perustuneen sääntelyn perusteella jäteakut- ja paristot tuli vain kierrättää. Uusi akkuasetus painottaa uudelleenkäyttöratkaisujen löytämistä. Esimerkiksi kevyiden liikkumisvälineiden ja ajoneuvoakkujen käyttöikää voitaisiin pidentää muuttamalla niitä teollisuuden energiavarastoratkaisuiksi, hän jatkaa.
Materiaalien uudelleenkäyttö on yksi asetuksen keskeisistä vaatimuksista. Kerättyjä, käytöstä poistettuja paristoja ja akkuja ei nähdä enää pelkkänä jätteenä, vaan uudelleen käyttöön otettavana raaka-aineena. Markkinoiden dynamiikka tulee muuttumaan, koska asetuksen sekoitevaatimus tulee nostamaan eri raaka-aineiden kysyntää.
Vaikuttamistyö jatkuu akkupassin mahdollisuuksien hyväksi
Akkuasetus sisältää vaatimuksen uudesta digitaalisesta akkupassista eli sähköisestä akkuun tulevasta tietueesta, jossa kerrotaan kyseisestä akkuyksilöstä. Akkupassi on tulossa käyttöön helmikuussa 2027 suuriin teollisuusakkuihin, kevyiden liikkumisvälineiden akkuihin ja sähköautojen ajovoima-akkuihin.
Eucobat työskentelee parhaillaan sen eteen, että passin ohjeistuksiin saataisiin tuottajia hyödyttävät merkintävaatimukset. Komissio työstää parhaillaan akkupassiin liittyvää täydentävää sääntelyä.
– Akkupassista olisi valtava hyöty, jos siitä saadaan tietoon akun sisältämät ainesosat, valmistaja, akkukategoria ja elinkaaren vaihe. Tämä toisi läpinäkyvyyttä markkinoiden toimintaan, Ruyters kuvaa Eucobatin tavoitteita.
Työ eurooppalaisten paristo- ja akkutuottajien eteen siis Eucobatissa jatkuu pienellä omistautuneella tiimillä ja aktiivisten tuottajayhteisöjen yhteistyön tuomalla voimalla.
Eric Ruyters
EUCOBAT on voittoa tavoittelemattomien käytettyjen paristojen ja akkujen tuottajayhteisöjen eurooppalainen yhdistys. EUCOBATin jäsenet pyrkivät edistämään parempaa ympäristöä keräämällä yhä enemmän käytettyjä paristoja ja akkuja sekä kierrättämällä niitä entistä tehokkaammin. He varmistavat, että käytettyjen paristojen ja akkujen keräys, uudelleenkäyttö ja kierrätys järjestetään mahdollisimman helposti ja tehokkaasti.
Syyskuussa 2020 Eric aloitti työskentelyn EUCOBATin Policy Working Groupissa keskittyen julkisiin asioihin ja strategisiin toimiin. Hän on osallistunut aktiivisesti uuden akkuasetuksen valmisteluprosessiin sen julkaisuhetkestä alkaen, työskennellen EUCOBATin, EU:n jäsenvaltioiden sekä kansallisen tason toimijoiden kanssa. Kansallisella tasolla hän toimi Stichting Batterijen -järjestön (kannettavien akkujen tuottajayhteisö) ja Stichting EPAC -yhteisön (sähköpyörien akkujen tuottajayhteisö) johtajana Alankomaissa.
Ennen liittymistään EUCOBATiin ja kansallisiin tuottajavastuujärjestöihin Ericillä oli pitkä kokemus kuluttajaelektroniikasta. Hän toimi Canonilla Euroopan myyntijohtajana sekä Alankomaiden maajohtajana. Paristojen ja akkujen alalla hän on toiminut Varta Consumer Batteries Beneluxin toimitusjohtajana, Stichting Batterijen -järjestön hallituksen puheenjohtajana Alankomaissa sekä Bebat-järjestön hallituksen jäsenenä Belgiassa.
Marraskuusta 2023 lähtien Eric on toiminut EUCOBATin pääsihteerinä tukien kaikkia yhdistyksen jäseniä Euroopassa uuden akkuasetuksen täytäntöönpanossa.