Pariston matka -juliste opastaa myös koululaisia – Roskapäivä-Eino vierailee kouluilla kertomassa tärkeää sanomaa

Viime syksyn Zombiakku-kampanjan yhteydessä Recser teki yhteistyötä sosiaalisessa mediassa tutun ympäristövaikuttajan, Roskapäivän kanssa. Tilin takana on hammasteknikon töitä aiemmat 12 vuotta elämästään tehnyt 37-vuotias helsinkiläinen perheenisä Eino Oinio.

– Viime vuonna irtauduin hammasteknikon työstä, kun sain apurahan, jonka turvin pääsin tekemään roskien keräämiseen liittyvää sosiaalisen median sisältöä täyspäiväisesti, Eino kertoo.

Vuonna 2018 perustetulla Roskapäivä-nimisellä Instagram-tilillä Eino jakaa tärkeää sanomaa luonnosta, ympäristöstä ja vaikuttamisesta. Viime vuonna hän panosti erityisesti kouluvierailuihin, joiden ideana oli kannustaa lapsia ja nuoria oman esimerkin kautta pitämään huolta lähiympäristöstä. Eino jakoi kouluille myös Recserin tuottamaa Pariston matka -julistetta muutaman vierailun yhteydessä. Julisteessa havainnollistetaan millaisen matkan paristo tekee sen koko elinkaaren aikana, kerrotaan akkujen ja paristojen ympäristövaikutuksista ja miksi on tärkeää viedä paristot ja akut oikeaoppisesti kiertoon. 

– Julistetta kehuttiin hyvin informatiiviseksi ja avaavaksi. On tärkeää kertoa koululaisille myös akuista ja paristoista ja kasvattaa tietoa kierrätyksestä myös niiden osalta, Eino kommentoi.

Einon Roskapäivä-kouluvierailuihin kuuluu ensin luento koululla ja sen jälkeen lähdetään ulos roskaretkelle. Mukaan otetaan huomioliivit ja välineet roskien keräämiseen. Oppilaiden ja opettajan kanssa kerätään yhdessä roskia, luodaan roskataidetta roskista ja keskustellaan ja jutellaan luonnosta ja roskista.

Tietoisuuden kasvattaminen on tärkeää – esimerkin voima on suuri

Eino kertoo, että yleisin luonnosta löytyvä roska on tupakantumppi. Seuraavaksi eniten luontoon kantautuu mikromuoveja, erityisesti liikenteestä ja auton renkaista.

– Joka päivä Suomessa heitetään luontoon 5 miljoonaa tupakantumppia, eli pelkästään Suomessa luontoon päätyy 2 miljardia tumppia vuodessa. Maailmanlaajuisesti tumppeja heitetään luontoon vuodessa yhteensä 4,5 biljoonaa, Eino laskee.

Hän kertoo, että hänen seuraajiensa kanssa yhdessä tehty tupakantumppi-haaste on ollut yksi sellainen, jossa hän on omalla esimerkillään halunnut näyttää, miten jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Parin vuoden aikana luonnosta kerättyjä tumppeja on haasteen kautta kertynyt yhteensä jo yli 200 000 kappaletta.

– Se on tärkeää, että kokee voivansa vaikuttaa. Minulta monesti kysytään, miten tehdä ympäristötyötä ahdistumatta ja lannistumatta, kaiken tämän jatkuvan uutistulvan alla. Se on hyvä kysymys, ja olen itse huomannut, että kun olen itse tehnyt paljon ja pystynyt vaikuttamaan, ahdistusta ei enää ole, Eino toteaa.

Hänen neuvonsa on, että tekee asioita, joihin itse voi vaikuttaa, ja tekee sen minkä pystyy. 

– En pysty vaikuttamaan jääkarhuihin ja mannerjään sulamiseen, mutta voin vaikuttaa siihen, että pidän huolta lähiympäristöstäni, esimerkiksi keräämällä roskat sieltä ja opettamalla lapsiani keräämään niitä myös ja pitämään huolta luonnosta.

Hän vinkkaakin, että roskien kerääminen on helppoa ja vaivatonta, ja jos vielä on muutama täsmäväline mukana, se sujuu vielä paremmin.

– Oikeastaan roskien keräämiseen ei tarvitse olla mitään välineitä, yleensä jo se pussi, johon kerään roskia, löytyy roskana luonnosta. Mutta jos haluaa panostaa, kokkipihdit on sellainen väline, jotka voi napata mukaan taskuun. Jos ei kotoa löydy sellaisia, kierrätyskeskuksista varmasti löytyy. Niillä roskien kerääminen sujuu helposti ja vaivattomasti.

Roskien lajittelu on keräämisen jälkeinen seuraava vaihe. Eino pohtiikin, että monella tietous siitä, mikä jäte kuuluu mihinkin keräykseen, ja missä näitä keräyspisteitä on, saattaa olla yksi kynnys roskien keräämiseen.

– Luonnossa lojuvat ilokaasupullot ovat lisääntyneet paljon viime vuonna ja ne kuuluvat ihan vaarallisen jätteen keräykseen. Paristoja ja akkuja näkyy silloin tällöin. Ihmiset eivät välttämättä tiedä mihin mikäkin kuuluu ja sitten vaan viskaavat ne luontoon. Esimerkiksi kaikilla paristoja myyvillä kaupoilla on velvollisuus ottaa paristoja vastaan keräykseen, eli pariston voi viedä jopa lähimpään kauppaan.

Sähkötupakat ja niissä olevat akut ovat myös kasvattaneet osuuttaan luonnosta löytyvien roskien joukossa.

– Niitä heitetään ihan minne sattuu ja useasti ne ovat jo ehtineet vuotaa jotain maahan. Ja sekajätteen sekaan joutuessaan ne ovat tulipaloriski joutuessaan jätteenpuristimeen, Eino muistuttaa.

Hänestä on ollut tärkeää, että näistä asioista kerrotaan erityisesti  juuri lapsille ja nuorille. Heissä on tulevaisuus ja he seuraavat aikuisten esimerkkiä.

– On ollut mahtavaa tehdä Recserin kaltaisen toimijan kanssa sellaista yhteistyötä, jossa pääsemme yhdessä vaikuttamaan ympäristöön ja siihen, miten siitä pidetään huolta. Esimerkin voima on suuri, Eino iloitsee.