Paristokierrätys
YHTEYSTIEDOT
puhelin: +358 10 249 1717
faksi: +358 10 249 1719
sähköposti: info(a)recser.fi


POSTIOSOITE
Recser Oy
Teknobulevardi 3-5 G
01530 Vantaa

Katso kaikki yhteystiedot
  • sv
  • en

#Akkuasetus: Celltech uskoo EU:n akkuasetuksen nostavan vastuullisten toimittajien kilpailukykyä – ”Hoitamalla vastuullisuusasiamme kuntoon, lisäämme asiakasuskollisuutta”

Sitoutuminen vastuullisuusvelvoitteisiin voi parantaa yrityksen mainetta, kasvattaa akkumarkkinoiden innovaatiokykyä ja samalla vähentää ympäristörasitusta – mm. nämä asiat Celltechin toimitusjohtaja Anders Blomqvist nostaa EU:n akkuasetuksen positiiviseksi puoliksi.

− Hoitamalla vastuullisuusasiamme kuntoon lisäämme asiakasuskollisuutta. Tämä tarkoittaa myös liiketaloudellista voittoa, Blomqvist sanoo.

Celltech on akkujärjestelmien suunnittelija ja valmistaja sekä paristojen ja erikoisakkujen maahantuoja. Celltech on alan johtava toimija Suomessa, ja yritys on edelläkävijänä jo pitkään seurannut akkuasetuksen edistymistä ja ottanut aktiivisen roolin muutosten viestittämisessä muille.

Kesän aikana odotetaan virallista hyväksyntää EU:n akkuasetukselle, joka asettaa uusia vaatimuksia kaikkiin akkujen tuotanto- ja käyttövaiheisiin sekä kierrätykselle ja niiden koko elinkaarelle. Taustalla on EU:n vihreän kehityksen ohjelma, eli ”Green Deal”. Sen tavoitteena on säästää luonnonvaroja, ennaltaehkäistä vakavia ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, sekä parantaa tuotteiden käyttöikää, laatua ja myös turvallisuutta.

Uudet säädökset tuovat tuottajille uusia velvoitteita kuten CE-merkinnät, QR-koodit, läpinäkyvät toimitusketjut ja tiukemmat keräys- ja kierrätysvaatimukset. Velvoitteiden noudattaminen tuo mukanaan niin haasteita kuin mahdollisuuksia.

Valmistajien ja maahantuojien lisäksi tiukentuneet vaatimukset koskevat myös sellaisia yrityksiä, jotka tuovat akkuja ja paristoja maahan omaan käyttöön tai osana heidän tarjoamiaan tuotteitaan.  Tämä voi Celltechin mukaan johtaa siihen, että osa yrityksistä lopettaa akkujen oman maahantuonnin Suomeen, jolloin heidän ei tarvitse esimerkiksi toteuttaa vastuullisen toimitusketjun valvontaa. Blomqvist kuitenkin uskoo, että uudistukset tuovat paljon hyvää tullessaan.

− Tulevaisuudessa asetus estää huonolaatuisten akkujen ja paristojen päätymisen EU-alueelle, minkä kautta myös kaikki kuluttajat hyötyvät.

Ympäristörasituksia halutaan vähentää

Blomqvistin mukaan EU:n akkuasetuksen yksi tärkeimmistä positiivisista puolista on ympäristörasituksen vähentäminen. Akkuasetuksessa huomioidaan suljetun kierrätysjärjestelmän tärkeys.

− EU pyrkii uudella akkuasetuksella entistä korkeampaan kierrätysasteeseen. Sekä keräystavoitteita että materiaalien talteenottorajoja ollaan nostamassa, hän sanoo.

− Akkumineraaleja, kuten kobolttia ja litiumia, halutaan prosessoida uudelleenkäyttöä varten sen sijaan, että neitseellistä akkuraaka-ainetta jatkuvasti louhittaisiin ja kulutettaisiin lisää.

Materiaalikierrätyksen lisäksi asetuksen uusilla säännöillä halutaan edistää akkujen uudelleenkäyttöä ja kunnostamista. Esimerkiksi henkilöautoon asennettu akku, joka ei täytä enää teho- tai suorituskykyvaatimuksia alkuperäisessä käyttökohteessa, voidaan hyödyntää aurinkopaneelijärjestelmän second life -energiavarastona.

Huomioidaan second life -konseptin tärkeys ja pyritään entistä korkeampaan kierrätysasteeseen.

Muutokset sparraavat teknologiakehitystä

Akkuteollisuuden Eldoradona Suomen yleinen osaamistaso mineraalipuolella ja -käsittelyssä on korkea. Meillä painotetaan yhä enemmän tehokkaan kierrätyksen tarvetta ja useat yritykset tutkivatkin aktiivisesti keinoja sen toteuttamiseksi. Blomqvist nostaa hienoksi esimerkiksi suomalaisen Tracegrow Oy:n, joka valmistaa lannoitteita vanhoista, murskatuista alkaliparistoista.

Vaikka tutkimus- ja kehitystyötä kestävämpien ja paremmin kierrätettävien akkujen kehittämiseksi tehdään jatkuvasti, täysin uusiutuvaa akkumateriaalia ei kuitenkaan vielä ole saatavilla – ei Suomessa eikä muualla maailmassa.

− On ilmeistä, että vaikka uusia, vaihtoehtoisia akkuteknologioita etsitään, dominoivat perinteiset litiumioniakut energiavarastoina vielä pitkään, Blomqvist ennakoi.

Myös sosiaalisiin riskeihin varaudutaan

Litiumioniakkujen tarvitsemien materiaalien hankintaan liittyy kuitenkin omat haasteensa. Esimerkiksi koboltin louhinnassa Kongon demokraattisessa tasavallassa on todettu ihmisoikeusrikkomuksia kuten lapsityövoiman käyttöä.

− EU:n viranomaisten mukaan meidän kaikkien on selvitettävä, mistä kaivoksesta, rikastamosta ja sulattamosta tuotteissamme käytetyt akkumineraalit ovat peräisin. Tämä on suuri haaste, koska se vie aikaa ja resursseja, mutta samaan aikaan välttämätöntä ihmiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi, Blomqvist sanoo.

Uuden asetuksen voimaan astuessa myös jakelijoille lankeaa velvollisuus arvioida koko raaka-ainetuotantoketjun eettisyys. Tarkoituksena on varmistaa, että kaikki markkinaosapuolet ottavat ihmisoikeudet asianmukaisesti huomioon.

Tulevaisuudessa vastuullisen toimitusketjun velvoitteet koskevat pienempiäkin paristoja ja akkuja, eivätkä rajoitu pelkästään suuriin teollisuusakkuihin tai sähköautojen energiavarastoihin. Säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta maahantuojiin, joiden liikevaihto jää alle 40 miljoonaan vuositasolla.

− Toivomme, että kaikki toimijat, riippumatta heidän due diligence -vastuustaan, tunnistavat eettisyyden tärkeänä asiana ja tekevät harkittuja päätöksiä solmiessaan kansainvälisiä sopimuksia, Blomqvist sanoo.

Due dilligence vie aikaa ja resursseja, mutta on välttämätöntä ihmiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi.

− Uskomme, että valveutuneet asiakkaat tulevat jatkossa ostamaan akkuja ja paristoja vastuullisilta toimittajilta.

On tärkeää huomata, että mineraalien alkuperän merkitys on noussut esille myös julkisissa hankinnoissa. Voittaja ei ole enää pelkästään se, joka tarjoaa halvimman hinnan, vaan se, joka ottaa ympäristölliset ja sosiaaliset velvoitteet vakavasti.

Tuottajayhteisön rooli kasvaa

EU:n uuden asetuksen valossa Blomqvist painottaa tuottajayhteisön kasvavaa roolia, koska yksittäisellä akku- ja paristomaahantuojalla voi olla vaikeuksia täyttää kaikki heille asetetut vaatimukset yksin.

− Näen oman liiketoimintamme menestyksen kannalta entistä tärkeämpänä, että meillä on toimiva tuottajayhteisö, joka rakentaa keräysverkostoa ja hoitaa kierrätyksen puolestamme, Blomqvist sanoo.

Tarvitsemme toimivan tuottajayhteisön, joka rakentaa keräysverkoston ja hoitaa kierrätyksen puolestamme.

− Teollisuusparistot ja -akut ovat olleet osa tuottajavastuun piiriä jo pitkään. Niiden kierrätyksen osalta kustannuksista on kuitenkin voitu sopia asiakkaan kanssa erikseen, kun asia on tullut ajankohtaiseksi. Jatkossa meiltä vaaditaan etukäteistä hintalappua.

Blomqvist toivoo, että EU:n tuleva akkuasetus toimii kannustimena nykyisen akkujen ja -paristojen kierrätysmenetelmien kehittymiselle. Euroopassa ei toistaiseksi ole esimerkiksi tarjontaa isoissa liikennevälineissä ja energiavarastoissa lisääntyvien vähäkobolttisten litiumrautafosfaattiakkujen kierrätykselle.

Celltechin toimitusjohtaja, Anders Blomqvist, uskoo EU:n uuden akkuasetuksen nostavan vastuullisten toimittajien kilpailukykyä.

Kuvat: Celltech Oy

Tämä artikkeli on osa paristo- ja akkutuottajayhteisöinä toimivien Recser Oy:n ja Akkukierrätys Pb Oy:n yhteistä EU:n akkuasetusaiheista viestintää. Voit tilata ajankohtaisimmat uutiset aiheesta myös uutiskirjeenä.