#Kierrossa: Tuottajayhteisöjen rooli osana tuottajan vastuullisuusraportointia kasvaa tulevaisuudessa
Recser Oy:n, Akkukierrätys Pb:n sekä ICT, SELT ja FLIP tuottajayhteisöjen yhdessä tilaama tutkimus tuottajavastuun merkityksestä osana tuottajien vastuullisuusraportointia on nyt julkaistu. Tutkimuksen perusteella tuottajayhteisöjen rooli yritysten vastuullisuusraportoinnissa tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
Talven 2022–2023 aikana toteutetun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä paristo- ja akku tuottajayhteisöihin kuuluvat tuottajat kokevat tuottajayhteisöjen roolin osana omaa vastuullisuustyötään. Samalla tutkimuksessa selvitettiin sitä, miten ja missä muodossa tuottajayhteisöjen tulisi raportoida sekä sitä, milloin tuottajat kaipaavat raportointia tuottajavastuun osalta kaikista eniten. Tutkimukseen osallistui seitsemän yritystä, kaikki eri toimialoilta. Osa yrityksistä oli kansainvälisiä konserneja ja osa vain Suomen markkinoilla toimivia. Yhteistä yrityksille oli tuottajavastuuvelvoitteiden lisäksi se, että jokainen haastateltavista yrityksistä oli vähintään uuden vastuullisuusraportointidirektiivin piirissä.
Vastuullisuuden ja vastuullisuusraportoinnin merkitys oli jokaisen haastateltavan yrityksen toimesta havaittu merkittäväksi osaksi tulevaisuuden liiketoimintaa. Kaikki haastatteluun osallistuneet henkilöt myös osaltaan tiesivät sen, että tuottajavastuu ja tuottajavastuusta koituvat velvoitteet ovat osa yrityksen vastuullisuustyötä. Kuitenkin vain yksi haastatelluista yrityksistä mainitsi omassa vastuullisuusraportissaan kuuluvansa tuottajayhteisöön. Tuottajayhteisöjen tunnettuuskaan ei ollut lopulta niin hyvä kuin alkuun odotettiin. Kaikki haastateltavat kyllä tiesivät tuottajayhteisöjen olemassaolon, mutta vain harva ymmärsi sen, että tuottajayhteisöt ovat myös muuta kuin kerran kvartaalissa raportointipyynnön lähettäviä yhteisöjä.
Tutkimuksen perusteella löytyi kaksi selkeää syytä, jonka vuoksi tuottajayhteisöitä tai tuottajavastuuta ei tutkimukseen osallistuneiden yritysten vastuullisuusraporteilta löytynyt. Ensimmäinen on se, ettei tuottajayhteisön tekemää työtä tunnettu ja toinen se, ettei tuottajavastuu yrityksen näkökulmasta ollut koko laajassa vastuullisuuden kentässä riittävän suuri palanen raportille nostettavaksi. Jälkeenpäin voidaan kysyä, johtuuko tuottajavastuun pieni merkitys kuitenkin vain siitä, ettei tuottajavastuusta ollut viestitty yrityksille riittävällä tarkkuudella.
Tutkimuksen perusteella yhden luukun periaate nousee tulevaisuudessa entistä suurempaan rooliin. Samalla tuottajat olettavat saavansa tuottajavastuuseen liittyviä oman yrityksensä kannalta merkityksellisiä tietoja tuottajayhteisöiltä enenevissä määrin. Tällaisia tietoja tutkimuksen perusteella ovat esimerkiksi se, miten yritys on onnistunut tuottajayhteisöön kuulumalla edistämään kiertotaloutta tai mitä seurauksia yritykselle olisi koitunut, jos tuottajavastuuvelvoitteet olisikin ”säästötoimena” jätetty hoitamatta. Myös tiedottaminen nousi haastatteluissa useaan otteeseen esille. Tiedottamista kaivattiin etenkin lainsäädäntömuutosten ja tulevien kehityskulkujen osalta. Toisaalta tiedottamista kaivattiin myös esimerkiksi siitä, missä materiaalit käsitellään, miksi kyseiset laitokset on valittu ja millaista hyötyä kierrättämisestä konkreettisesti saadaan. Myös sosiaaliseen vastuuseen liittyvät kysymykset nousivat haastatteluissa esille, joten tuottajayhteisöjen tulisikin miettiä sitä, voidaanko esimerkiksi Suomessa kierrättämällä pienentää tuottajayhteisöihin kuuluvien tuottajien sosiaaliseen vastuuseen liittyvää riskiä. Etenkin Recserin ja Akkukierrätyksen tekemä tiedottaminen nousi haastatteluissa positiivisessa mielessä esille. Haastateltavien mukaan tasaisena virtana sähköpostiin tulevat uutiset olivat riittävän lyhyitä luettavaksi, mutta pitivät tuottajat hereillä esimerkiksi nyt käynnissä olevan akkudirektiivin muutoksista. Osa vastaajista oli myös hyödyntänyt tuottajan puolesta kierrätetty laskuria, jota pidettiin onnistuneena välineenä kierrätystietojen raportointiin.
Tulevaisuudelta tuottajat odottivat tuottajayhteisöiltä muutamia asioita. Ensimmäinen ja tärkein oli tuottajavastuun merkityksen korostaminen. Tällä tarkoitetaan sekä tuottajavastuun tunnettuuden lisäämistä että sitä, ettei vain tieto kierrättämisestä riitä, vaan yhä useammassa tilanteessa tuottaja haluaa tietää mitä hyötyä tuottajayhteisöjen toiminnasta konkreettisesti on. Akkujen ja paristojen osalta tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, kuinka paljon materiaalia kierrätykseen tuoduista paristoista ja akuista on saatu talteen ja mihin talteen saatu uusioraaka-aine on käytetty. Vaikka tutkimuksen perusteella sanallisen ja helposti ymmärrettävässä muodossa olevan raportoinnin nähtiin olevan tärkeää, muisti jokainen haastateltava myös todeta, ettei tarkkoja lukuja saa raportoinnista unohtaa. Kaikki haastateltavat toivoivat sitä, että vaikka tuottajavastuuseen liittyvä data esitettäisiinkin visuaalisessa muodossa, saataisi se tarvittaessa otettua ulos yhtiön itse analysoitavaksi. Tutkimuksen perusteella tietojen tulisi olla saatavilla etenkin vastuullisuusraporttia tehdessä, eli tuottajan tilikauden päättyessä. Koska laki ei määrää tilikautta loppumaan tiettynä päivänä, tulee lukujen käytännön syistä olla mahdollisimman reaaliaikaisia.
Koko tutkimuksen pääset lukemaan osoitteesta https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041135932
Kirjoittaja Heikki Kemppainen
Lue aikaisempia #Kierrossa-blogeja:
#Kierrossa: Akkujen kierrätyksessä yhteistyö on yhä tärkeämpää