#Kierrossa: Akkujen kierrätyksessä yhteistyö on yhä tärkeämpää
Kiristyvät vaatimukset lainsäädännössä edellyttävät tuottajayhteisöiltä yhä tiiviimpää yhteistyötä, kirjoittaa lyijyakkujen keräyksestä ja kierrätyksestä huolehtivan Akkukierrätys Pb toimitusjohtajana toimiva Johanna Alakerttula.
Viimeinen vuosi on ollut erittäin kiinnostava akkujen parissa työskenteleville. EU:ssa on nostettu esiin uudet akkuihin liittyvät liiketoimintamahdollisuudet ja sähköautot, omavaraisuutemme akkuraaka-aineiden osalta sekä tulevia tavoitteita tukevan EU:n akkulainsäädännön uudistus.
EU tavoittelee hiilineutraalia tulevaisuutta ja akut ovat merkittävässä roolissa sen saavuttamiseksi. Siten keskustelu akkujen ympärillä käsittelee yleensä litiumakkuja. Litiumakut ovat tärkeässä roolissa sähköautoissa, mutta edelleen merkittävin osuus kaikista käyttämistämme akuista on lyijyakkuja. Lyijyakkuja käytetään tällä hetkellä käytännössä kaiken tyyppisissä ajoneuvoissa, ja siksi niiden keräys ja kierrätys ovat edelleen tärkeitä.
Lyijyakkujen kierrätys on varsin pitkällä. Kierrätyslaitoksissa lyijyakuista erotetaan muovi, lyijy ja akkuhappo ja näistä pystytään kierrättämään kierrätysprosessista riippuen lähes 80 prosenttia. Lyijystä saadaan kierrätettyä jopa 96,8 prosenttia ja se hyödynnetään pääosin uusien lyijyakkujen valmistuksessa. Suomessa toimii yksi lyijyakkujen kierrätyslaitos, Suomen Akkukeräys Raumalla, ja lisäksi lyijyakkujen kierrätyslaitoksia löytyy mm. Ruotsista (Boliden) ja Virosta (Ecometal).
EU:n akkuasetuksessa kunnianhimoa
Aimo harppaus paristojen ja akkujen keräyksen ja kierrätyksen edistämisessä otettiin vuonna 2007, kun paristot ja akut tulivat tuottajavastuun piiriin EU:n ensimmäisen paristo- ja akkudirektiivin myötä. Uudistumassa oleva akkuasetus asettaa riman entistä korkeammalle ja pyrkii asettamaan kunnianhimoiset tavoitteet niin akkujen keräykselle, kierrätykselle kuin raaka-aineiden tuotannon sosiaaliselle vastuullisuudelle.
Asetuksen tuoma muutos tulee koskettamaan epäilemättä kaikkia akkujen arvoketjun toimijoita ainakin jossain määrin. Akkuasetusluonnos on edelleen käsittelyssä ja on mahdollista, että siihen tulee vielä muutoksia ja tarkennuksia. Suomessa hyväksytyt akkutuottajayhteisöt ovat olleet aktiivisia asetuksen kommentoinnissa ja olemme pyrkineet nostamaan esille sitä, että akkujen tuottajavastuujärjestelmät ovat jo olemassa ja toimivat Suomessa hyvin. Kannettaville akuille ja paristoille, lyijyakuille, kevyiden liikkumisvälineiden akuille sekä sähköauton akuille on omat keräysjärjestelmät, joista akut toimitetaan tehokkaasti kierrätykseen.
Haasteellisinta muutoksen keskellä on ollut se, että EU:n akkuasetuksen kanssa samanaikaisesti Suomessa on ollut käynnissä jätelain muutos. Muutos tuli voimaan heinäkuussa, ja sen myötä tuottajavastuu koskee myös etämyyjiä. Lisäksi tuottajayhteisöille tulee uusia vaatimuksia esimerkiksi tietojen antamisessa ja tuottajavastuumaksujen määräytymisessä. Lyijyakkujen näkökulmasta soppaa on hämmentänyt myös se, että samalla on tarkasteltu romuajoneuvodirektiiviin liittyvää poikkeusta, jolla on sallittu lyijyn käyttö tietyissä akuissa.
Yhteistyö tuottajayhteisöjen välillä tärkeää
Tuottajayhteisönä on tärkeää varautua tuleviin muutoksiin ja käydä aktiivista vuoropuhelua paitsi tuottajayhteisöjen kesken ja myös muiden eri toimijoiden kanssa.
Siksi olemmekin Akkukierrätyksessä tiivistäneet vuoden aikana yhteistyötämme Recserin kanssa, jotta voisimme paremmin yhdessä tuottaa sekä akkujen keräystä että jäsenten raportointia tukevia uusia kustannustehokkaampia ja parempia käytäntöjä.
Olemme esimerkiksi sopineet, että kaikki lyijyakut tulee keräyspisteissä laittaa lyijyakkulaatikoihin Paristokierrätyksen kannettavien paristojen ja akkujen tynnyreiden sijaan. Näin saadaan kaikki lyijyakut suoraan toimitettua kierrätyslaitoksiin ilman turhaa lajitteluvaihetta.
Jatkamme yhteistyötä myös viestinnän saralla, jotta akkujen käyttäjät saisivat laajasti tietoa akkujen keräys- ja jätehuoltoratkaisuista. Viestinnässä tärkeiksi teemoiksi nousee akkujen tunnistaminen ja turvallisuus, jotta lyijyakkulaatikoihin päätyisi vain lyijyakkuja ja työkaluakut ja sähköpyörän akut osattaisiin lajitella omiin keräysvälineisiin.
Johanna Alakerttula toimii lyijyakkujen tuottajavastuusta vastaavan tuottajayhteisö Akkukierrätys Pb Oy:n toimitusjohtajana.
Akkukierrätys Pb Oy on perustettu akkuja maahantuovien yritysten toimesta hoitamaan ajoneuvo- ja teollisuuslyijyakkuja koskevat tuottajavastuuvelvoitteet eli maan kattavan akkujen keräysverkon ja asianmukaisen kierrätyksen sekä tilastoinnin, viestinnän ja raportoinnin.
Lue aiempia #Kierrossa-blogeja: