#Kierrossa: Tunnetko vastuun, joka koskee 15 000 suomalaisyritystä ja vaikuttaa ihan jokaisen arkeen?
Jätehuollon tuottajavastuu koskee noin 15 000 suomalaista yritystä ja vaikuttaa meidän jokaisen arkeen – vaikka emme koko termiä olisi koskaan kuulleetkaan. Meille kuluttajille tuottajavastuu tarkoittaa sitä, että pääsemme isosta osasta jätteitä maksutta ja helposti eroon, muistuttaa Liisa-Marie Stenbäck Paristokierrätyksestä.
Kaupoista löytyvät paristolaatikot ja pullonpalautusautomaatit, Rinki-ekopisteet pakkauksille, paperinkeräysastia jätekatoksessa ja esimerkiksi kuntien jäteasemilta tai erikoisliikkeistä löytyvät palautuspisteet sähkö- ja elektroniikkalaitteille, lyijyakuille ja renkaille ovat kaikki tuottajavastuun nojalla järjestettyjä.
Tuottajavastuulliset yritykset vastaavat myös siitä, että virallisiin keräyspisteisiin viedyt tavarat kierrätetään niin, että niistä saadaan mahdollisimman suuri osa palautettua uudelleen kiertoon raaka-aineiksi.
Kierrättämään houkutteleva systeemi
Tuottajavastuun lähtökohtana on aiheuttamisperiaate, joka jätehuollon yhteydessä tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että tuotteen valmistaja tai maahantuoja vastaa myös tuotteiden kierrätyksestä. Tavoitteena on näin edistää kiertotaloutta mahdollistamalla tuotteiden uudelleenkäyttö ja materiaalikierrätys.
Todellisuudessa meistä jokainen maksaa esimerkiksi pariston kierrätyksen sen hinnassa, ja tuottajavastuulliset yritykset ohjaavat maksun kierrätysjärjestelmän ylläpitoon. Tässä piilee tuottajavastuun idea: sen piiriin kuuluvien ja osittain hankalastikin kierrätettävien tuotteiden lajittelun pitää olla houkuttelevampaa kuin sen tekemättä jättäminen.
Koska tuottajavastuun piiriin kuuluvien tuotteiden kierrätys on maksettu jo tuotteen hinnassa, on palauttaminen keräyspisteeseen aina maksutonta ja siten taloudellisestikin järkevämpää kuin maksullisen sekajätteen määrän kasvattaminen. Maksuton kierrätysjärjestelmä on myös omiaan ehkäisemään jätteiden luontoon dumppaamista.
Tuottajavastuu ja sen vaikutukset esiin
Tuottajavastuulliset yritykset eli valmistajat ja maahantuojat ovat pääsääntöisesti hoitaneet vastuunsa organisoitumalla tuottajayhteisöiksi. Esimerkiksi Paristokierrätystä hoitava Recser Oy vastaa yleishyödyllisenä yhteisönä yli 800 paristoja ja akkuja maahantuovan yrityksen puolesta paristojen ja akkujen keräyksestä ja kierrättämisestä Suomessa.
Tuottajayhteisöihin kuuluvien yritysten tehtäväksi jää tilittää tuottajayhteisöille kierrätysmaksuja sen mukaan, kuinka paljon yritys saattaa tuotteita markkinoille sekä kertoa asiakkailleen hoitaneensa tuottajavastuuvelvoitteensa. Tätä positiivista näkökulmaa yritykset hyödyntävät vielä harmillisen vähän, vaikka tuottajavastuun hoitaminen ja vaikutukset ovat konkreettisia ja luotettavasti todistettavia vastuullisuustekoja. Tuottajavastuun mahdollistamana pelkästään paristoista ja pienistä akuista kierrätetään satoja tuhansia kiloja hyödyllisiä metalleja uudelleen käytettäviksi vuosittain.
Uudistuva säätely ulottuu tuotesuunnitteluun
Uudistumassa oleva tuottajavastuusääntely kannustaa huomioimaan ympäristövaikutukset tuotteen koko elinkaaren aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kierrätysmaksut mukautettaisiin tuottajayhteisöissä sen mukaan, kuinka hyvin yritys on huomioinut ympäristövaikutukset jo tuotesuunnittelussa.
Uudistuva sääntely pyrkii myös ulottamaan vastuun kansainväliseen verkkokauppaan, eli ns. etäkauppaan. Tuottajavastuujärjestelmä toimii tavoitteiden mukaisesti vain, jos kaikki yritykset huolehtivat vastuistaan. Tuottajavastuun avulla saadaan erilliskerättyä merkittäviä määriä myös sellaisia jätteitä, jotka materiaaliarvonsa puolesta jäisivät keräämättä. Jotta niistäkin saataisiin materiaalit tehokkaasti uudelleen kiertoon, tarvitaan lisää uusioraaka-aineiden käyttöön kannustavaa sääntelyä ja muuta ohjausta.
Tuottajavastuusta ja uudistuvasta lainsäädännöstä on syksyllä tarjolla runsaasti tietoa, katso ainakin nämä tapahtumat, jos haluat tietää lisää:
Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK:n tarjoama tuottajavastuuiltapäivä järjestetään vuoden tauon jälkeen taas 4.11.2021 Tampere-talossa.
Liisa-Marie Stenbäck
Paristokierrätystä hoitavan Recser Oy:n toimitusjohtaja & Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK:n puheenjohtaja
Sorry, the comment form is closed at this time.