#Kierrossa: Tulevaisuuden akut valmistetaan uusioraaka-aineista – tarvitaan aktiivisia kierrättäjiä ja kannusteita teknologian kehittämiseen
Akkuja sataa markkinoille kasvavalla vauhdilla, mutta samalla vain murto-osa esimerkiksi kännyköissä ja kannettavissa tietokoneissa käytetyistä akuista palautuu kierrätykseen. Jo nyt 50–90 % paristojen ja pienakkujen sisältämistä materiaaleista pystytään kierrättämään, ja kunnianhimoisempi akkujen kiertotalous on parhaillaan EU-komission agendalla.
Tekeekö kierrätys akuista ikuisia? Tätä pohdittiin viime vuonna Aalto-yliopiston mainiossa Entä jos -podcastissa, ja kysymys on vuosi vuodelta entistä ajankohtaisempi. Litiumioniakkumarkkinat kasvavat parhaillaan ennätysmäisellä vauhdilla, kun liikkuminen sähköistyy ja uusiutuvan energian varastointi lisääntyy.
Akut ovat keskeisessä roolissa ilmastokysymysten ratkaisemisessa. Akkujen valmistamiseen tarvitaan harvinaisia maametalleja, joiden kaivaminen maasta vaatii paljon energiaa, joka taas aiheuttaa huomattavasti päästöjä. Akuissa tarvittavien materiaalien tarpeen on ennustettu nousevan jo ensi vuosikymmenellä niin suureksi, ettei nykyinen tuotanto pysty vastaamaan kysyntään. Tarvitaan joko merkittäviä lisäinvestointeja raaka-aineiden louhintaan tai entistä tehokkaampaa raaka-aineiden kierrätystä.
Metallit ovat ihanteellisia kierrätettäviä, ja niitä voi käytännössä kierrättää ikuisesti. Sitä mukaa kun kierrätykseen palautuvien akkujen määrä lisääntyy, on kierrätetyillä raaka-aineilla mahdollisuus vähentää merkittävästi neitseellisten raaka-aineiden tarvetta.
Akkujen kierrätys esillä EU-lainsäädännön uudistuksessa
Suurin osa litiumioniakuista ja niiden materiaaleista on peräisin Aasiasta ja valmistettu olosuhteissa, joita emme aina riittävän hyvin tunne. Jotta tulevaisuuden yhteiskunnan kannalta kriittisten akkujen valmistus voidaan taata ja tuotantoketju jäljittää, on tärkeää rakentaa vastuullinen, omavarainen ja vähähiilinen akkuarvoketju Eurooppaan. Suomesta löytyy ainutlaatuista kierrätysosaamista jo nyt. Esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkalaitteissa käytettyjen litiumakkujen koboltti, joka on louhittu pääosin Kongossa, kierrätetään Kokkolassa uusien akkujen raaka-aineeksi.
Akkujen arvoketju edellyttää riittäviä raaka-ainevarantoja, joita on mahdollista täydentää tulevaisuudessa merkittävästi kierrätetyillä akkumetalleilla. Siirtyminen kiertotalouteen näkyy vahvasti myös Euroopan komission valmisteleman paristoja ja akkuja koskevan EU-sääntelyn uudistamisessa. Voimassa oleva, vuonna 2006 voimaan tullut sääntely tähtää ensisijaisesti paristoista ja akuista aiheutuvien kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseen, kun taas tulevan sääntelyn tavoitteeksi luonnostellaan toimivien, kilpailukykyisten ja resurssiviisaiden markkinoiden varmistamista paristoille ja akuille. Jo nykyinen sääntely edellyttää, että vähintään 50 % paristojen ja akkujen sisältämistä raaka-aineista kierrätetään.
Tulevaan tavoitteeseen pääseminen edellyttää entistä kunnianhimoisempien keräys- ja kierrätystavoitteiden lisäksi riittäviä kannustimia kehittää ja investoida vähäpäästöisiin kierrätysteknologioihin Euroopassa. Lisäksi tarvitaan tiukempaa valvontaa tuotteiden ja jätteiden liikkeistä sekä viranomaisten välisen yhteistyön ja tiedonvaihdon tiivistämistä. Muuten vaarana on, että materiaalit karkaavat EU-markkinoilta ja huonoimmassa vaihtoehdossa jäävät kierrättämättä kokonaan.
Kierrätys on maahantuojien vastuu & oikeus
Vastuu järjestää markkinoille saatettujen paristojen ja akkujen jätehuolto ja kierrätys kustannuksellaan on nykyisen sääntelyn nojalla tuottajilla, eli Suomessa käytännössä paristojen ja akkujen maahantuojilla. Käsi kädessä vastuun kanssa kulkee oikeus. Lainsäädäntö takaa tuottajille ensisijaisen oikeuden kerätä ja kierrättää markkinoille saattamansa tuotteet.
Tämän oikeuden merkitys tulee olemaan merkittävä litiumioniakkujen tuottajille, sillä se kannustaa tuottajia suunnittelemaan helposti kierrätettäviä tuotteita ja osallistumaan kierrätysmenetelmien kehittämiseen. Ainakin silloin, jos oikeuden toteutuminen turvataan.
Haasteena laahaava kierrätysaktiivisuus
Teknisesti akkuja voidaan kierrättää ikuisesti jo nyt. Ikuisen akun toteutuminen vaatisi sen, että käyttäjät vievät elinkaarensa päähän tulleet akut kierrätykseen. Tällä hetkellä litiumioniakkuja palautuu virallisiin keräysjärjestelmiin vain murto-osa siitä määrästä, joka arvioiden mukaan poistuu vuosittain käytöstä.
Suomen 13 000 keräyspisteen paristojen ja pienakkujen keräysjärjestelmä on asukaslukuun suhteutettuna yksi Euroopan tehokkaimmista. Helppoudesta kierrätysaktiivisuuden ei siis pitäisi siis olla kiinni. Mikä meitä motivoisi kierrättämään akut samoin kuten pahvit, pullot ja muovitkin? Tasaisin väliajoin lääkkeeksi ehdotetaan juomapulloista tuttua panttijärjestelmää.
Panttijärjestelmän sopivuudesta paristoille ja akuille on tehty Euroopassa selvityksiä, joiden tulokset ovat yksiselitteisiä. Panttisysteemi tulisi suhteettoman kalliiksi sillä saavutettavaan tulokseen nähden, ja sitä olisi vaikeaa toteuttaa hyvin monen muotoiselle ja kokoiselle paristojen ja akkujen kirjolle. Lisäksi panttijärjestelmä edellyttäisi kaikkien paristojen ja akkujen keräyksen keskittämistä kauppoihin, mikä ei isojen akkujen osalta ole tarkoituksenmukaista tai turvallista.
Argumentit panttisysteemin puolesta hupenevat vauhdilla, kun otetaan huomioon akkujen pitkä käyttöikä ja se, että noin puolet paristoista ja akuista tuodaan markkinoille laitteiden sisällä, eikä kaikkia paristoja ja akkuja pysty itse poistamaan laitteesta.
Tervetuloa Kierrossa-blogisarjaan
Motivaatio paristojen ja akkujen kierrättämiseen voi syntyä jo pelkästään siitä, että siitä on valtavasti hyötyä. Siksi me Paristokierrätyksessä haluamme tarjota kiinnostavaa ja motivoivaa tietoa tuottajavastuu- ja kierrätysmaailman kulisseista ja pintaa syvemmältä. Tervetuloa siis uuden Kierrossa-blogisarjamme pariin!
Liisa-Marie Stenbäck
Paristokierrätystä hoitavan Recser Oy:n toimitusjohtaja
Seuraavassa Kierrossa-blogisssa vierailee Gaia Consulting Oy:n vanhempi asiantuntija Antti Pitkämäki, joka tekee uraauurtavaa tutkimusta litiumioniakkujen turvallisuudesta.