Suomalaiset ovat Euroopan keskitasoa paristojen ja pienakkujen kierrätyksessä
Tiedote. Julkaistu: 08.09.2017, 08:15
Lauantaina 9.9.2017 vietetään kolmatta kertaa Euroopan laajuista paristonkierrätyspäivää. Sen kunniaksi kannattaa kiikuttaa käytetyt paristot ja pienakut kauppojen keräyslaatikoihin, sillä jopa puolet paristoista ja akuista jää Suomessa vielä kierrättämättä.
Suomessa paristoista ja pienakuista kierrätetään 46 prosenttia, eli prosenttiyksikön yli EU:n 45 prosentin keräystavoitteen. Parhaiten paristot kierrätetään Belgiassa, missä keräysaste on 70 prosenttia, ja heikoiten Itä-Euroopan uusissa jäsenmaissa kuten Romaniassa.
Keräysaste lasketaan kierrätettyjen paristojen suhteesta markkinoille saatettuihin paristoihin.
“Keräystavoite on koko ajan hankalampi saavuttaa, sillä yhä useampi laite toimii pitkäikäisellä litiumakulla, jotka tulevat elinkaarensa päähän vasta vuosien päästä myyntihetkestä. Lisäksi ne jäävät helposti lojumaan pöytälaatikoihin. Kierrättäminen olisi kuitenkin tärkeää sekä turvallisuus- että ympäristösyistä”, Recser Oy:n toimitusjohtaja Liisa-Marie Santakoski sanoo.
Teippaa ennen kierrätykseen viemistä
Varsinkaan litium- ja nappiparistoja ei kannata säilöä kotona, sillä oikosulkuun joutuessaan ne voivat ylikuumentua. Oikosuluilta paristot ja akut on helppo suojata teippaamalla niiden virtanavat heti, kun ne poistetaan laitteesta.
Tarkkana kannattaa olla myös siinä, etteivät paristot ja akut päädy pienten lasten käsiin. Esimerkiksi nappiparisto voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja, jos lapsi vahingossa nielaisee sellaisen.
Paristot ja akut voi kierrättää helposti lähimmässä kaupassa. Kauppojen keräyslaatikoilta ne toimitetaan AkkuSer Oy:n käsittelylaitokselle lajiteltaviksi, jotta niiden sisältämät raaka-aineet saadaan mahdollisimman hyvin hyödynnettyä uudelleen.
Miljoonasta akusta syntyy metallikaivos
Yksittäinen käytöstä poistettu akku on jätettä, mutta miljoona akkua oikein käsiteltynä on ehtyviä luonnonvaroja säästävä metallikaivos.
Paristojen ja akkujen materiaaleista saadaan kierrätettyä yli 50 prosenttia muun muassa uusien akkujen raaka-aineina, mikä säästää metallista riippuen jopa 75 prosenttia energiaa neitseellisen materiaalin louhintaan verrattuna. Myös paristojen ja akkujen sisältämä muovi, pahvi ja muut orgaaniset aineet pystytään hyödyntämään energiana.
Paristojen ja akkujen kierrätyksessä ajankohtaista ovat myös markkinoille rytinällä tulleet sähköpyörien, leijulautojen ja muiden sähköisten liikkumavälineiden akut. Ne eivät kuulu paristojen ja pienakkujen keräyspisteille, vaan niiden keräystä pilotoidaan erillisillä pisteillä Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla. Pisteet löydät sivulta: akkutieto.fi.
Kuvia toimitukselliseen käyttöön: http://www.recser.fi/?Recser_Oy:Kuvapankki
Lisätiedot:
Recser Oy, toimitusjohtaja Liisa-Marie Santakoski, puh 010 249 1704, liisa-marie@recser.fi
http://www.paristokierratys.fi, http://www.facebook.com/paristotkiertoon, https://twitter.com/RecserOy
Recser Oy:
Recser Oy on yleishyödyllinen tuottajayhteisö, joka ylläpitää ja kehittää tuottajien puolesta paristojen ja akkujen kierrätysjärjestelmää Suomessa. Euroopassa paristojen ja pienakkujen maahantuojat ja valmistajat ovat vastuussa myös niiden kierrätyksestä.
